Miletoksen teatteri

Miletoksen teatteri
Miletoksen teatterin rauniot.
Sijainti	Miletoksen arkeologinen alue, Balat, Didim, Aydın, Turkki
Koordinaatit	37°31′50″N, 27°16′33″E
Rakennustyyppi	kreikkalainen teatteri
Valmistumisvuosi	n. 300–133 eaa.
Tyylisuunta	doorilainen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Miletoksen teatteri oli antiikin aikainen kreikkalainen teatteri Miletoksessa Vähässä-Aasiassa, nykyisessä Turkissa. Nykyisin teatterin rauniot ovat Miletoksen arkeologisen alueen huomattavimpia ja parhaiten säilyneitä kohteita.^[1][2]

Historia

Teatteri rakennettiin useassa vaiheessa hellenistisellä kaudella noin vuosina 300–133 eaa. Sitä käytettiin paitsi teatteriesityksiin myös ekklesian eli kansankokouksen kokoontumispaikkana eli ekklesiasterionina, ja mahdollisesti myös bulen eli neuvoston kokoontumispaikkana ennen Buleuterionin valmistumista.^[1][2]

Miletoksen teatterin rauniot.

Miletoksen teatterin rauniot edestä.

Yhteensä katsomon ja skene- eli näyttämörakennuksen eri rakennusvaiheita on erotettu rakennuksen hellenistisessä vaiheessa neljä. Rakennusvaiheet on ajoitettu muun muassa vertaamalla teatterin yksityiskohtia Vähän-Aasian muihin kreikkalaisiin teatteihin, kuten Prienen teatteriin.^[1] Vaihe 1 ajoittuu noin vuoteen 300 eaa. Tuossa vaiheessa skenessä on saattanut olla episkenion, ja siinä oletetaan olleen myös proskenion, vaikka sellaisesta ei ole säilynyt jäänteitä.^[1] Vaihe 2 ajoittu pian tämän jälkeen noin vuosiin 300–250 eaa. Skene-rakennusta levennettiin, ja sen alakerrassa oli neljä ovea ja yläkerrassa kolme ovea. Proskenion oli skeneä leveämpi, ja siinä arvioidaan olleen 16 pylvästä.^[1]

Vaihe 3 ajoittuu 100-luvun eaa. ensimmäiselle puoliskolle. Skene-rakennusta muutettiin jälleen huomattavasti lisäämällä uusia ovia, kuten alakerroksen keskiovi, sekä sivusiivet. Muutosten oletetaan liittyvän uuden komedian vaatimuksiin, jossa esitykset siirtyivät orkhestralta ylemmäksi skenen eteen, ja skenen toisesta kerroksesta tuli näytelmien taustaseinä, jossa tarvittiin ovia näyttelijöiden saapumista ja poistumista varten. Proskenionia saatettiin jälleen leventää.^[1] Vaihe 4 ajoittuu noin vuoteen 133 eaa. Skene-rakennusta muutettiin näyttämönä toimineen logeion-tilan eli proskenionin kattotilan lisäämiseksi. Rakennusta myös levennettiin jälleen, ja sen tarpeettomiksi käyneet alakerroksen ovet tukittiin keskiovea lukuun ottamatta.^[1]

Roomalaisella kaudella teatteria uusittiin jälleen. Katsomoa muutettiin, niin ettei hellenistisestä vaiheesta ole säilynyt paljoakaan, ja skene-rakennusta koristeltiin. Lisäksi lisättiin muun muassa logeionille johtaneet kiviportaat. Jäljellä olevat rauniot kuvaavat teatterin roomalaisen kauden muotoa.^[1] Nykyisin teatterin jäänteet ovat muutoin huonosti säilyneen Miletoksen huomattavimmat rauniot Faustinan kylpylän ohella.

Bysanttilaisella keskiajalla Teatterikukkulalle rakennettiin linnoitus. Teatterin kiviä käytettiin linnoitteiden rakentamiseen.^[2][3]

Rakennus

Yksityiskohta teatterin katsomosta.

Teatterin raunioita.

Teatteri oli rakennettu siitä nimensä saaneen Teatterikukkulan eli nykyiseltä nimeltään Kaletepen kukkulan etelärinteeseen, Leijonasataman ja Teatterisataman välille.^[1][2] Rakennuksen vaiheittaisen kehityshistorian vuoksi seuraavassa esitetään sen muoto pääosin viimeisessä eli roomalaisessa vaiheessa, jonka rauniot ovat paikalla.

Teatteri oli tyypillinen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli alun perin pyöreä orkhestra. Katsomossa oli 60 penkkiriviä. Se oli jaettu kahdella poikittaissuuntaisella käytävällä (diazoma) kolmeen osaan, joista kussakin oli 20 penkkiriviä. Alaosa oli jaettu neljällä pystysuuntaisella portaikolla viiteen sektoriin (kerkides), keskiosa yhdeksällä portaikolla kymmeneen sektoriin ja yläosa 19 portaikolla 20 sektoriin. Etupuolelta teatteri oli noin 140 metrin levyinen. Suurimmillaan katsomoon mahtui noin 15 000 henkeä. Tämä tekee siitä yhden Vähän-Aasian suurimmista.^[1][2]

Skene-rakennuksen leveys oli vaiheessa 1 noin 15,7 metriä, syvyys noin 7,3 metriä ja korkeus noin 6,2 metriä. Vaiheessa 2 sen leveys oli noin 28,2 metriä, vaiheessa 3 noin 31,5 metriä ja vaiheessa 4 noin 39,9 metriä. Proskenionin puolipylväät edustivat doorilaista tyyliä. Skene-rakennuksen hellenistisistä vaiheista on säilynyt veistoskoristelujen osia, jotka esittävät makedonialaisia kilpiä ja muita aseita sekä metsästystä.^[1][2]

Roomalaisella kaudella skene oli kolmikerroksinen. Alimman osan keskelle rakennettiin niin kutsuttu keisarin katsomo, jonka katosta tuki neljä pylvästä.^[2]

Lähteet

1. Miletus, Theater (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.
2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MILETOS (Balat) Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
3. Miletus, Fortifications (Building) Perseus. Viitattu 4.11.2019.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miletoksen teatteri Wikimedia Commonsissa