Lukijoita Me Naisilla tutkimuskaudella syksy 2016 – kevät 2017 oli 261 000, ja kokonaistavoittavuudeltaan (verkkosivut ym. mukaan lukien) se tavoittaa 505 000 henkilöä viikoittain[2].
Me Naiset alkoi ilmestyä vuonna 1952 tunnuslauseenaan nykyaikaisen naisen nykyaikainen lukemisto. Vuonna 1957 Sanoma Osakeyhtiö osti sen julkaisuoikeudet.[3] Vasta 1960-luvulla lehden konsepti vakiintui, ja lehdestä tuli Suomen ensimmäinen naisten viikkolehti. Eevan ja Kotilieden lukijoita nuoremmalle yleisölle suunnatun Me Naistenlevikki alkoi nousta nopeasti.[4][5]
Vuodesta 1962 alkaen Me Naiset järjesti vuosittain ”mannekiinikilpailun” uusien mallien löytämiseksi Fordin mallitoimistoonNew Yorkiin, jonka johtaja, äitinsä puolelta suomalaissukuinen[6][7]Eileen Ford, oli Sanomien Aatos Erkon vaimon Janen tuttava. Ensimmäisessä kilpailussa voittajaksi valittiin kauhavalainenHellevi Keko, joka tekikin menestyksekkään malliuran 1960-luvun amerikkalaisissa aikakauslehdissä.[8]
1960–1970-luvuilla sukupuoliasioiden osuus Me Naisten sisällöstä kasvoi ajan hengen mukaisesti, ja lehti oli yksi ensimmäisistä, jotka suhtautuivat myönteisesti aborttiin, ehkäisyyn ja naisen seksuaalisten oikeuksien ajamiseen. 1980-luvulla Me Naiset alkoi tuoda esiin myös muita poliittisia kysymyksiä ja esitellä naispoliitikkoja, kunnes 1990-luvun mittaan lehden linja keveni itsensä hemmottelua ja viihdejulkkisten haastatteluja kohti. 2000-luvun puolenvälin konseptiuudistuksessa lehteen tulivat mukaan muun muassa usein globaaleja ilmiöitä käsittelevät kuvareportaasit.[9]
↑Lehdet (Arkistoitu – Internet Archive), Arjen historia, Yle Vintti. Viitattu 22.3.2014.
↑Matikainen, Piia: Naisten mies, Mieheyden diskursiivinen rakentuminen Me Naiset -lehden henkilökuvissa, s. 48–49. (pro gradu -tutkielma) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Viestintätieteiden laitos, 2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 22.3.2014).
↑Karhu, Tapani: Eileen ja Jerry Fordin menestyksen salaisuus: maailman kauneimmat tytöt, Me Naiset 35/1978, 31.8.1978, sivu 39.
↑Eileen Ford Facts, Encyclopedia of World Biography, The Gale Group, Inc. 2010. Viitattu 24.10.2015.
↑Ruoho, Iiris & Saarenmaa, Laura: Edunvalvonnasta elämänpolitiikkaan, Naistenlehdet julkisuutena ja journalismina, s. 51–71. Tampereen yliopisto, 2011. , ks. Matikainen 2012.
↑Kuolleita: Päätoimittaja Kerttu Saarela. Helsingin Sanomat, 27.9.1984, s. 20. Näköislehti (maksullinen).