Marcus Antonius Pallas (n. 1–63) oli merkittävä roomalainen libertus eli vapautettu orja. Hän toimi suojelijansa, keisari Claudiuksen taloussihteerinä vuosina 37-54 sekä jonkin aikaa keisari Neron taloussihteerinä vallanvaihdoksen jälkeen. Hän onnistui taloussihteerin virassa nousemaan imperiumin rikkaimpien joukkoon erinomaisilla sijoittajantaidoillaan.
Elämä
Pallas aloitti uransa Antonia nuoremman orjana. Antonia nuorempi oli keisariperheen vaikutusvaltainen jäsen. Antonia vapautti Pallaan joskus 30-luvulla, jolloin Antoniasta tuli Pallaan suojelija, patrona. Kun Antonia kuoli, suojelussuhde siirtyi keisari Claudiukselle, joka oli Antonian poika. Pallaan ja Antonian välit olivat olleet hyvät, sillä Antonia ilmeisesti jätti Pallaalle perinnöksi maata Egyptistä.
Keisari Claudius luotti kotitalouteensa ja lähipiiriinsä enemmän kuin valtansa menettäneeseen Rooman senaattiin, jolloin hänen libertuksellaan Pallaalla oli mahdollisuus nousta merkittävään asemaan. Claudius nimitti Pallaan hänen henkilökohtaisen budjettinsa hoitajaksi. Virka oli äärimmäisen tärkeä, sillä keisarin budjetti oli paitsi valtion budjettia suurempi, myös huomattavasti paremmassa kunnossa. Perintönsä myötä Pallas oli jo valmiiksi varakas, mutta imperiumin keskuksessa työskennellessään hänestä tuli äärimmäisen rikas: hänen omaisuutensa kohosi jopa kolmeen miljoonaan sestertiukseen. Vaikka hän oli erittäin ovela sijoittaja ja osasi toimia suurten summien kanssa, hän ei missän vaiheessa sortunut epärehellisyyteen tai laittomuuksiin, minkä takia vallasta kateellinen senaatti ei voinut horjuttaa hänen asemaansa. Hänen asemaansa yritettiin suojata myös tekaistulla sukuselvityksellä, jonka mukaan hän polveutui Krekan Arkadian kuninkaista.
Pallaan kenties tärkein yhteistyökumppani oli kreikkalainen Narcissus, joka oli Pallaan tapaan entinen orja. Myös Narcissus oli rikastunut suuresti valtion palveluksessa. Heidän maineensa oli vailla vertaa ja sanottiin, että he voisivat ratkoa koko valtion talousongelmat, jos he vain ottaisivat Claudiuksen kumppanikseen. Kun Claudius kohtasi myrskyisän avioeron itsetuhoisesta vaimostaan Messalinasta, Pallas ja Narcissus huolehtivat valtakoneiston vakauttamisesta ja Messalinan teloittamisesta. Pallas jopa vaikutti uuden vaimon, Claudiuksen sisarentyttären Agrippinan valintaan, jonka kanssa Pallaalla huhuttiin olevan suhde. Messalinan kuoleman hämärät olosuhteet pakottivat Claudiuksen luovuttamaan suuren osan vallastaan Agrippinalle joksikin aikaa ja tämä auttoi Pallasta nousemaan entistä merkittävämmäksi. Uusi avioliitto auttoi Pallasta selviämään vallanvaihdoksesta, kun keisari Claudius myrkytettiin 13. lokakuuta 54. Narcissus kuoli vallanvaihdoksen myötä ja Pallas oli hetken aikaa entistä vaikutusvaltaisempi. Tämä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä Agrippinan vaikutusvalta uutta keisaria, Neroa kohtaan väheni. Koska Pallaalla oli Claudiuksen kuoleman jälkeen vain muutamia tärkeitä henkilökohtaisia ystäviä ja hänet tunnettiin ylimielisyydestään ja temperamentistaan, hänen asemansa heikkeni nopeasti.
Pallasta syytettiin maanpetoksesta pian vallanvaihdoksen jälkeen, mutta Neron toinen neuvonantaja Seneca puolusti häntä ja hän vältti tuomion. Seurauksena Pallas vetäytyi julkisuudesta kuolemaansa asti vuonna 63. Yleisesti uskottiin keisari Neron myrkyttäneen hänet, sillä Pallaan patronuksena hänellä oli oikeus periä osa Pallaan suunnattomasta omaisuudesta.
Lähteet
- Matyszak, Philip & Berry, Joanne: Roomalaisia elämäntarinoita. (Lives of the Romans, 2008.) Suomennos: Pekka Tuomisto. Singapore: Karisto, 2009. 163-165. ISBN 978-951-23-5119-0
Viitteet
