Maanpuolustusopisto[1] (lyhenne MpO[2]) oli Lappeenrannassa sijainnut Suomen puolustusvoimien oppilaitos, joka koulutti opistoupseereita. Pääsyvaatimuksena oli varusmiespalveluksessa suoritettu AUK tai RUK, kouluasteen ammatillinen tutkinto, lukion oppimäärä tai sotilassoittajan tutkinto, enintään 25 vuoden ikä ja pääesikunnan määräämien soveltuvuustestien ja kokeiden suorittaminen hyväksytysti. Lisäksi henkilön tuli olla henkisen ja fyysisen kuntonsa ja terveytensä sekä elämäntapojensa puolesta opistoupseerin ammattiin sopiva[3]
Oppilaiden palvelusarvo oli opistoupseerioppilas (ouopp tai opupsopp), joka rinnastettiin ylikersanttiin.
Valmistuttuaan peruskurssilta opistoupseerien tehtävät olivat opetusupseerin tehtävät. Opistoupseerien ylempiin tehtäviin (perusyksikköpäällystön ylemmät, toimistopäällikkö jne.) edellytetään jatkokurssin käymistä.
Opistoupseerien on mahdollista yletä urallaan kapteeniksi ja reservissä majuriksi asti. Opistoupseerikoulutuksen nykyluokitus on alempi korkeakoulututkinto.
Opistoupseerin peruskurssi (PK) jakautui PK I:een ja PK II:een sekä erikoiskoulutusvaiheisiin ja työharjoittelujaksoon. Koulutus kesti 2,5 vuotta. Maanpuolustusopistosta valmistuttiin vänrikeiksi. Viimeinen Opistoupseerin peruskurssi valmistui 2003.
Jatkokurssille ei ollut valintamenettelyä ja kaikki noin 10 vuotta palvelleet opistoupseerit komennettiin kurssille. Opistoupseerien jatkokurssin ensisijaisena tavoitteena oli lisätä opistoupseerien valmiuksia peruskoulutusta vaativampiin sodan ajan tehtäviin sijoittamista varten. Jatkokurssin hyväksytysti suorittaminen antaa mahdollisuuden edetä opistoupseerin uralla aina vaativampiin tehtäviin ja virkoihin asti. Viimeinen opistoupseerien jatkokurssi valmistui 2012.
Päällystöopiston ajat
Päällystöopisto (lyhenne PO) 1974–1992. Päällystöopistoon pääsyn vaatimuksena oli vuonna 1974 alle 30 vuoden ikä, sopivuus terveydentilan puolesta, keskikoulun suorittaminen, reservialiupseerin koulutus sekä nuhteettomat elämäntavat ja muu sopivuus uralle. Merivartijan ja rajavartijan peruskurssin katsottiin vastanneen reservin aliupseerin koulutusta. Hakijoista karsittiin ensimmäisinä vuosina vähintään 15-20 prosenttia, koska pääesikunnan koulutusosasto piti tätä vähimmäiskarsintana, jotta oppilasaines säilyisi riittävän hyvänä.[4]
Päällystöopistossa peruskoulutus jakautui kahteen jaksoon; Y-jakso (yhteiskoulutus), jossa kaikki oppilaat saivat saman koulutuksen. Y-jakson pituus oli kuusi kuukautta. Sen jälkeen oli E-jakso (erikoiskoulutus) joka pidettiin eri aselajikouluissa. Näitä olivat mm. Rannikkotykistökoulu, Sähköteknillinen koulu, Asekoulu jne. Näissä opetettiin ao. erityisasiat. E-jakso kesti kuusi kuukautta, mutta elektroniikkalinja (tutkakoulutus) yhdeksän.
Historia ja perinteet
Maanpuolustusopiston perinnehenkilöt ovat vääpeli Roth ja korpraali Spoof. selvennä
Oppilaitoksen nimet vuosien varrella
- Vöyrin Sotakoulu 1918
- Jalkaväen Aliupseerikoulu 1921–1925
- Jalkaväen Kapitulanttikoulu 1925–1928
- Taistelukoulun Kanta-aliupseeriosasto 1928–1933
- Jalkaväen Aliupseerikoulu 1941–1952
- Kanta-aliupseerikoulu (KAuK) 1952–1966
- Aliupseerikoulu 1966–1974
- Päällystöopisto 1974–1992
- Maanpuolustusopisto 1993–2001
- Maasotakoulu (Maanpuolustusopiston tiloissa toimii nykyisin Maasotakoulu. Maasotakoulussa järjestettiin opistoupseerien jatkokoulutusta vuoteen 2012 asti.)[5]
Johtajia
Päällystöopiston viimeisenä johtajana toimi eversti Pertti Pyötsiä (s. 1939).
Oppilaitoksen johtajina ja samalla Lappeenrannan varuskunnan päällikkönä ovat palvelleet mm.:
- eversti Pertti Pyötsiä 1991–1994
- eversti Aimo Airola 1981–1985
- eversti Veikko Rusanen 1977–1981
- eversti Raimo Viita 1973–77
- eversti Jukka Pajula 1971–73
- everstiluutnantti Reino Yli-Ketelä 1961–66
- everstiluutnantti Jouko Suninen 1961
- everstiluutnantti Veikko Väänänen 1953–57
- everstiluutnantti Vilho Loimu 1948–53
- eversti (1940) Aarne Kiira (1894–1972) 1945–48
Katso myös
Lähteet
