Moving Picture Experts Group (lyhyesti MPEG) on ISO:n ja IEC:n vuonna 1988 muodostama työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja standardisoida nykyaikaisia videonpakkaustapoja. MPEG-määrittelytyön tuloksia käytetään mm. tietokoneissa, DVD-soittimissa, digi-tv:ssä ja joissakin matkapuhelimissa.[1]
ISO perusti MPEG-ryhmän vuonna 1988 Hiroshi Yasudan (NTT) ja Leonardo Chiariglionen (CSELT) aloitteesta. Tavoitteena oli kehittää standardi video- ja audiosignaalien koodaukseen.[2]
MPEG-ryhmä on kasvanut noin 350 eri teollisuuden ja yliopiston muodostaman jäsenen ryhmäksi.
MPEG jakautuu viiteen eri standardiin, jotka ovat MPEG-1, MPEG-2, MPEG-4, MPEG-7 ja MPEG-21. MPEG-standardi määrittelee joukon datavirtoja, joita kaikki yhteensopivat dekooderit osaavat käsitellä — purkaa alkuperäiseen, pakkaamattomaan muotoon. Standardi ei ota kantaa siihen miten datavirta tehdään.
MPEG-standardit koostuvat useista eri osista, joita ovat järjestelmä, video, audio, testaus ja toteutus. Järjestelmäosa määrittelee datavirtojen syntaksin ja semantiikan sekä synkronoinnin. Video-osa määrittelee videon pakkausmenetelmän ja audio-osa äänen pakkausmenetelmän. Poikkeuksena tähän ovat MPEG-7 ja MPEG-21 -standardit.
MPEG on standardoinut seuraavat pakkausmuodot:
- MPEG-1 Ensimmäinen komitean julkaisema standardi. Sisältää suositun Layer 3 -audiopakkausformaatin (MP3).
- MPEG-2 Suurelta osin edeltäjäänsä perustuva standardi, johon on lisätty tuki lomitetulle videolle ja useammalle äänen. Käytössä mm. DVD-elokuvissa.
- MPEG-3 Suunniteltu alun perin HDTV:tä varten, mutta sulautettiin MPEG-2:een.
- MPEG-4 Laajentaa MPEG-1:n tukemaan video/audio "objekteja", 3D:tä, matalan bittinopeuden koodausta ja Digital Rights Management-järjestelmää
- XviD Avoimella lähdekoodilla luotu videon ja äänen pakkaustekniikka
- DivX Maksullinen videon ja äänen pakkaustekniikka
- MPEG-7 Formaali multimedian kuvausjärjestelmä jota käytetään mm. semanttisessa verkossa.
- MPEG-21 MPEG kuvaa tätä tulevaisuuden standardia sanoilla "Multimedia Framework".
MPEG-purku käyttää käänteistä diskreettiä kosinimuunnosta (IDCT).[3]
Lähteet
