Kukin koordinaatti koostuu kolmesta osasta: vyöhyketunnuksesta, ruudun tunnuksesta ja koordinaateista ruudun sisällä.
Koordinaatti voidaan ilmoittaa sadan kilometrin, kymmenen kilometrin, tuhannen metrin, sadan metrin, kymmenen metrin tai yhden metrin tarkkuudella.[2]
Esimerkiksi Helsingissä sijaitsevan Aleksis Kiven patsaan sijainti ilmaistuna kymmenen metrin tarkkuudella MGRS-koordinaatein on 35VLG85927231. Luettavuuden lisäämiseksi voidaan käyttää välilyöntejä: 35V LG 8592 7231.
Vyöhykeruudusto
Manner-Euroopan vyöhykkeet
Vyöhykeruudusto koostuu UTM-projektion kaistan numerosta, jota seuraa leveysastevyöhykettä kuvaava kirjain C–X. Kukin leveysastevyöhyke kattaa kahdeksan täyttä leveysastetta lukuun ottamatta pohjoisinta X-vyöhykettä, joka kattaa 12 leveysastetta. Vyöhyke C kattaa leveysasteet 80°–72°S, vyöhyke D leveysasteet 72°S–64°S, vyöhyke E leveysasteet 64°S–56°S jne. Kirjaimia I ja O ei käytetä, sekaannusten välttämiseksi numeroiden '1' ja '0' kanssa. Vyöhyke W kattaa leveysasteet 64°N–72°N ja vyöhyke X leveysasteet 72°–84°N.
Suomi sijoittuu UTM-kaistoille 34–36 ja vyöhykkeille V–W. Siten Suomen alueella ovat käytössä vyöhyketunnukset 34V, 35V, 36V, 34W, 35W ja 36W.
Tasoruudusto
Tasoruudusto koostuu 100×100 kilometrin välein jaetusta ruudukosta, joka on kunkin projektiokaistan keskimeridiaanin suuntainen.
Kukin ruutu merkitään kaksikirjaimisella tunnuksella, jossa ensimmäinen kirjain tarkoittaa saraketta ja toinen riviä. Sarakkeet ja rivit lasketaan alkaen kunkin vyöhykkeen lounaiskulmasta kohti itää ja pohjoista seuraavasti seuraavasti:
Sarakkeet merkitään kaistasta 1 alkaen kirjaimin A–Z siten, että kirjaimia I ja O ei käytetä. Kussakin kaistassa on kahdeksan saraketta, eli saraketunnukset toistuvat kolmen kaistan eli 18 pituusasteen välein.
Rivit merkitään kirjaimin A–V siten, että kirjaimia I ja O ei käytetä. Kirjaimia on käytössä 20 kappaletta eli kirjaimet toistuvat 2000 kilometrin välein. Parittomilla kaistoilla kirjaimet kulkevat pohjoiseen alkaen A-kirjaimesta ja parillisilla kaistoilla F-kirjaimesta. Leveyspiirit, joista kirjaimet lähtevät, ovat päiväntasaaja ja päiväntasaajasta 2000, 4000, 6000 ja 8000 km:n päässä etelään ja pohjoiseen sijaitsevat leveyspiirit.
Kaistan 1 lounaisen kulman ruutu on siten AA. Sen itäpuolella on ruutu BA, länsipuolella ruutu ZF, pohjoispuolella ruutu AB ja eteläpuolella ruutu AV.
Koska projektiokaistat kapenevat kohti napoja kuljettaessa, kaistan reunoilla olevat ruudut eivät ole kokonaisia tai ne saattavat puuttua kokonaan. Esimerkiksi Suomessa vyöhykkeellä 34V on käytössä vain sarakkeet L, M, N ja P, koska projektiokaista ulottuu vain alle 200 kilometrin päähän keskimeridiaanistaan.
Vyöhyke- ja ruututunnus yhdessä ilmaisevat yksikäsitteisesti ruudun lounaiskulman sijainnin. Esimerkiksi ruutu 33RUM löydetään kulkemalla 3 100 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen kaistan 33 keskimeridiaania 15°E, kääntymällä 90° vasemmalle ja kulkemalla 200 kilometriä.
Ruutukoordinaatit
Jos sadan kilometrin tarkkuudella tehty paikannustarkkuus riittää, koordinaateiksi riittävät vyöhykkeen ja ruudun ilmoittaminen. Jos koordinaatti halutaan ilmoittaa tarkemmin, tämä tapahtuu ilmoittamalla pisteen etäisyys ruudun lounaiskulmasta itään ja pohjoiseen.
Jos piste sijaitsee 12 345 metriä itään ja 67 890 metriä pohjoiseen ruudun 11TKJ lounaiskulmasta, sen koordinaatti on
11T KJ (100 kilometrin tarkkuudella)
11T KJ 1 6 (10 kilometrin tarkkuudella)
11T KJ 12 67 (1 kilometrin tarkkuudella)
11T KJ 123 678 (100 metrin tarkkuudella)
11T KJ 1234 6789 (10 metrin tarkkuudella)
11T KJ 12345 67890 (1 metrin tarkkuudella)
Vyöhykkeiden ja ruutujen rajat
Itä-länsi-suunnassa ruutu ei ulotu vyöhykkeensä ulkopuolelle. Pohjois-etelä-suunnassa vyöhykkeiden ja ruutujen rajat eivät ole samalla kohdassa muualla kuin päiväntasaajalla. Sama ruututunnus on tällöin käytössä vyöhykerajan kummallakin puolella.
Esimerkiksi pisteen 63°59′N, 026°15′E koordinaatti on 35V ML 63295 95373 ja siitä kaksi leveysminuuttia pohjoisempana sijaitsevan pisteen 64°01′N, 026°15′E koordinaatti on 35W ML 63338 99087.
Napa-alueet
Etelänavan ympäristön ruudukkoPohjoisnavan ympäristön ruudukko
Napa-alueilla UTM-projektio ei ole määritelty ja koordinaatisto sen sijaan perustuu UPS-ruudukkoon (Universal Polar Stereographic").
Napa-alueille on määritelty vyöhykkeet A, B, Y ja Z. Niiden yhteydessä ei käytetä kaistanumeroa.
Vyöhykkeet A ja B sijaitsevat etelänavan ympäristössä. Pituuspiirit 0° ja 180° jakavat napa-alueen kahtia siten, että vyöhyke A sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla ja vyöhyke B itäisellä.
Ruudukko on pituuspiirien 0°–180° suuntainen siten, että rivit lähtevät N-kirjaimesta ylöspäin pituuspiirin 0° suuntaan ja M-kirjaimesta alaspäin pituuspiirin 180° suuntaan. Sarakkeet lähtevät B-vyöhykkeellä A-kirjaimesta ylöspäin kohti pituuspiiriä 90°E ja A-vyöhykkeellä kirjaimesta Z alaspäin kohti pituuspiiriä 90°W. Saraketunnuksissa ei käytetä kirjaimia I, O, D, E, M, N, V ja W.
Pohjoisnavan ympäristössä ruudukko on pienempi (koska UTM-projektio ulottuu pohjoisessa leveysasteelle 84° ja etelässä leveysasteelle 80°). Vyöhyke Y sijaitsee läntisellä pallonpuoliskolla ja Z itäisellä. Ruudukko rakentuu samalla tavoin kuin etelänavan ympäristössä sillä erotuksella, että rivit numeroidaan H-kirjaimesta ylöspäin ja G-kirjaimesta alaspäin.
Esimerkiksi pisteen 86°N, 45°E koordinaatti on Z FD 14145 85855.
↑ abRantanen, Matti: MGRS – ruudustopaikannus (pdf) Maanmittaustieteiden Seura ry:n julkaisu n:o 44. 2007. Maanmittaustieteiden seura, via yumpu.com. Viitattu 27.3.2010, päivitetty 27.8.2021.
