Mütercim Mehmed Rüşdi pašša (turk.Mehmed Rüşdi Paşa tai Mütercim Rüşdi Paşa, 1811 Ayancık, Osmanien valtakunta - 27. maaliskuuta 1882 Manisa, Osmanien valtakunta) oli Osmanien valtakunnan valtiomies, joka toimi suurvisiirina viisi erillistä kautta neljän sulttaanin aikana. Mehmed Rüşdi pašša oli reformistinenTanzimat-uudistusten kannattaja. Aiemmin hän toimi armeijan everstinä ja sotilastekstien kääntäjänä, joka toi hänelle kielenkääntäjää tarkoittavan lisänimen Mütercim.
Mehmed Rüşdi syntyi köyhän soutajan perheeseen 1811 Ayancıkissa, Sinopin maakunnassa. Vuoden 1814 aikoihin hänen perheensä muutti Istanbuliin, jossa Mehmed Rüşdi kävi koulua. Täysi-ikäisenä hänet värvättiin armeijaan, jossa hänen opettajakseen tuli Lord Tanase. Lord Tanasen ohjauksessa Mehmed Rüşdi oppi puhumaan ja kirjoittamaan ranskaa. Hän oli lahjakas kielten opiskelija ja hän sai edelleen ohjausta valtakunnan parhailta tulkeilta ja kääntäjiltä. Hänen merkittävimpiin käännöksiinsä kuuluivat Ranskan armeijan taktiikan ja sotilaskoulutuksen oppikirjat. Hänet lähetettiin mm. Britanniaan oppiin sekä kääntämään lisää länsimaisia teoksia. Altistus länsimaiselle uudistusajattelulle vaikutti Mütercim Mehmed Rüşdiin, josta tuli aikanaan yksi merkittävistä Tanzimatin käynnistäjistä.
Mehmed Rüşdin sotilasura oli nousujohteinen ja hänet ylennettiin everstiksi 28-vuotiaana 1839. Hän jatkoi sotilasuraansa ja 1843 hänestä tuli sotilasneuvoston johtaja. Kymmenen vuotta myöhemmin 42-vuotias Mütercim Mehmed Rüşdi erosi armeijasta ja hänet nimitettiin Damaskoksen kuvernööriksi, mutta hän kieltäytyi tehtävästä. Hän kieltäytyi myös muista valtionhallinnon tehtävistä välttääkseen joutumista vastustajansa Mehmed Ali paššan alaiseksi. Hänen ensimmäinen kautensa suurvisiirinä alkoi 24. joulukuuta 1859.
Mütercim Mehmed Rüşdi pašša toimi suurvisiirinä Murat V:n hallinnon aikana, jolloin 15. kesäkuuta 1876 Çerkes Hasanin välikohtauksen aikana nuori upseeri ja edellisen sulttaanin sukulainen tunkeutui hallituksen jäsenten kokoukseen surmaten ja haavoittaen useita virkamiehiä.
Hänen viimeinen kautensa kesti vain viikon päättyen kesäkuussa 1878. Kautensa aikana hän käynnisti tutkimuksen selvittääkseen vankilaoloissa menehtyneen sulttaani Abd-ul-Azizin kuolemaa, jonka esitettiin olleen itsemurha. Hän ehti esittää joitakin syytöksiä eri virkamiehiä kohtaan, jonka jälkeen Sulttaani Abd-ul-Hamid II erotti hänet ja määräsi hänet maanpakoon. Mütercim Mehmed Rüşdi pašša kuoli hermostolliseen sairauteen Manisassa 1882 ja hänet haudattiin Hatuniyen moskeijan puutarhaan.
