Tämä artikkeli käsittelee kasvilajia. Lutukka on myös kasvitieteellinen lehti.
Lutukka eli rikkalutukka (Capsella bursa-pastoris) on pienikokoinen, yksivuotinen ristikukkaiskasvi, jota tavataan laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla.[1] Sen tunnistaa helpoiten lituhedelmiensä kolmiomaisesta muodosta. Lutukka kukkii toukokuun alusta lokakuuhun saakka.
Ulkonäkö ja koko
Lutukka kasvaa 5–20 senttimetriä korkeaksi. Sen lehdet ovat kapeat, syvästi hammaslaitaiset. Kukat ovat pienet ja valkoiset. Terälehtiä on neljä. Kukinto on varren latvassa, ja yksittäisten kukkien paikalle kasvaa pian litteä, sydämenmuotoinen litu, joka on terävästä päästään ohuella varrella kiinni kasvin varressa.[2]
Levinneisyys
Lutukan alkuperä on Itä-Euroopassa ja Vähässä-Aasiassa, mutta se on levinnyt ihmisen mukana muille mantereille. Suomessa lutukka kasvaa yleisenä koko maassa Pohjois-Lapin tuntureita lukuun ottamatta.
Lutukka ja ihminen
Toisaalta lutukka on rikkaruoho, toisaalta sitä on käytetty rohtona verenvuodon tyrehdyttämiseen. Lutukan tuoreista tai kuivatuista versoista tehty rohdos sisältää muun muassa koliinia sekä diosmiini- ja rutiini-nimisiä flavonoideja. Lutukka sisältää paljon kaliumia. Lutukkaa kerättäessä on tarkistettava, ettei mukaan tule myrkyllisiä valkoruosteen (Albugo candida) saastuttamia lehtiä. [2]
Japanissa lutukka kuuluu ns. kevään seitsemään villivihannekseen, joita syödään perinteisesti tammikuussa riisivelliin sekoitettuna.Lutukasta ruoaksi kerätään nuoria versoja.
Lutukka ja muut eläimet
Esimerkiksi kaniinien luontaislääkinnässä lutukkaa käytetään edistämään normaalia hyvinvointia ja kohdun toimintaa.
Lähteet
- ↑ Anderberg, Arne: Capsella bursa-pastoris (Lutukan levinneisyyskartta) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 2.4.2010. (ruotsiksi)
- ↑ a b Yrttitarha 2000. Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 24.7.2007.
Aiheesta muualla
|
|---|
| Capsella bursa-pastoris | |
|---|
| Thlaspi bursa-pastoris | |
|---|
