Luisa Casati

Markkisitar Luisa Casati, Adolphe de Meyerin valokuva vuodelta 1912.

Luisa Adele Rosa Maria Amman (1881 – 1957) oli italialainen taiteiden tukija, perijätär, muusa ja julkisuuden henkilö. Upporikkaan perheen tytär eli värikkään ja huomiota herättäneen elämän ja kuoli köyhyydessä.^[1]

Elämänvaiheita

Luisa Adele Rosa Maria Amman syntyi Milanossa, itävaltalaisitalialaisen äidin ja itävaltalaissyntyisen isän toisena tyttärenä. Hänen isänsä oli erittäin menestynyt tekstiilitehtailija Alberto Amman, jonka vaikutusvaltaisiin ystäviin kuului myös kuningas Umberto I, joka antoi Albertolle kreivin arvonimen. Luisan äiti, Lucia, kuoli tytön ollessa 13, ja isä Alberto kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Luisa ja hänen vanhempi sisarensa Francesca (1880–1919) perivät isänsä omaisuuden, ja heistä tuli Italian rikkaimpia naisia.^[2]

Louisa meni 19-vuotiaana naimisiin markiisi Camillo Casati Stampa di Soncinon kanssa ja sai näin uusrikkaiden kadehtiman aatelisarvon. Hän huomasi kuitenkin pian, että aatelisnaisten tekeminen ja elämä oli erittäin rajoitettua.^{[3] [1]}

Pitkästynyt Casati aloitti suhteen runoilija Gabriele D’Annunzion kanssa ja rakastavaiset muuttivat yhdessä Venetsiaan. Runoilija ei säästänyt ylisanoja kuvaillessaan rakastettuaan; tämä oli "yhtä vaikeasti tavoitettava kuin Hadeksen varjo". Pariskunta hankki palatsin ja Casati perusti sinne puutarhan, jossa oli tiikeri ja leopardi. Serenissima-nimiselle leopardille hankittiin timanttikaulanauha.^[3]

Casati herätti huomiota myös olemuksellaan. Hän oli vahvasti meikattu ja hän liikkui kaupungilla pukeutuneena vain turkkiin ja koruihin. Casati oli julistanut, että haluaa olla taideteos. Taiteilijat kiinnostui Casatista ja hänestä tulikin monen taiteilijan muusa ja mesenaatti.^[4][3]

Vuodet 1918 - 1920 Casati asui Caprilla, ruotsalaisen lääkäri-kirjailijan Axel Munthen vuokralaisena. Hän toi sinne mukanaan pöllön ja gepardin asumaan huvilan puutarhaan ja sisusti huoneen oman tuhlailevan makunsa mukaan. Hän pääsi mukaan dekadentteihin piireihin ja osallistui Villa Lysisin orgiastisiin juhliin. Axel Munthe ei juhlivaa ja dekadenttia vuokralaistaan kauan kestänyt. Vuokralaisen häätäminen oli kuitenkin yllättävän työlästä. ^[5]

Taiteilijoista Casati suosi Augustus Johnia, Filippo Tommaso Marinettia, Jacob Epsteinia ja hänellä oli suhde Romaine Brooksin kanssa. Hän tuki taloudellisesti Man Rayta ja monia aloittelevia muotisuunnittelijoita. Hän maksoi taiteilijoiden kuluja ja halusi heidän maalaavan ja veistävän hänet "ikuistaakseen hänen kuolemattomuutensa". Hänen erikoinen ulkonäkönsä herätti nyt jo negatiivistakin huomiota, hän söi tuskin mitään ja hänellä epäiltiin olleen kokaiiniriippuvuus. Rahat alkoivat olla 1920-luvun lopulla vähissä, Casati lähetti vanhalle rakastajalleen d’Annunziolle sähkeen jossa pyysi 10 000 liiraa. Runoilija ei vastannut. ^{[6] [1]}

Lopullinen isku tuli vuonna 1929 kun New Yorkin pörssi romahti. Casatille jäi velkaa 25 miljoonaa dollaria, ja hänen omaisuutensa myytiin huutokaupassa, jossa ostajien joukossa oli Coco Chanel.^lähde?

Casati päätyi asumaan Lontooseen pieneen yksiöön koiriensa kanssa, jotka Casati säilytti täytettyinä niiden kuoltua. Hänen kerrotaan viimeisinä vuosinaan penkoneen roskapönttöjä löytääkseen niistä pitsiä, samettia tai höyheniä joilla koristella asujaan. Casati menehtyi 1. kesäkuuta 1957 ja hänet on haudattu Brompton hautausmaalle, Lontooseen. Hänen mukanaan haudattiin yksi täytetyistä koirista.^[6]

Viitteet

1. http://www.newyorker.com/magazine/2003/09/22/the-divine-marquise
2. https://www.liliums-compendium.co.uk/post/luisa-casati-muses-the-beau-monde
3. http://www.italianways.com/the-divine-marquise-luisa-casati-a-living-work-of-art/ (Arkistoitu – Internet Archive)
4. http://www.vogue.com/article/marchesa-luisa-casati-beauty-smoky-eye-makeup-curls
5. https://www.villasanmichele.eu/stampa
6. https://www.bbc.com/culture/article/20170920-the-extraordinary-life-of-the-19th-century-lady-gaga

Lisää aiheesta

• http://www.marchesacasati.com/