Luettelo Turun hautausmaista

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Luettelo Turun hautausmaista käsittää Turun kaupungin alueella sijaitsevat 13 hautausmaata.

Hautausmaista

Turun hautausmaa on kaupungin evankelis-luterilainen päähautausmaa. Se perustettiin vuonna 1807, aluksi 1,5 hehtaarin alueelle. Sitä on laajennettu 1800- ja 1900-luvuilla yhteensä 12 kertaa,[1] ja sen pinta-ala on nykyään lähes 60 hehtaaria.[2] Hautausmaan maapohjan omistaa Turun kaupunki.[3] Valtaosaa hautausmaasta hallitsee Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

Alueella on 1820-luvulta lähtien ollut myös ortodoksinen hautausmaa. Se päätyi vuonna 1927 Turun ortodoksisen seurakunnan hallintaan. Pian sen jälkeen ortodoksinen seurakunta ja Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin katolinen seurakunta päätyivät ratkaisuun, jossa katolinen seurakunta osti ortodoksiselta seurakunnalta alueen katoliselle hautausmaalle. Se vihittiin käyttöön vuonna 1935[3] ja se oli vuoteen 2018 asti Suomen ainoa katolinen hautausmaa.[4][5] Turun hautausmaalla on ollut juutalainen hautausmaa 1800-luvulta asti ja Suomen Islam-yhdistyksen hautausmaa vuodesta 1915 lähtien. Nämä neljä pientä hautausmaata on lohkottu omiksi tiloiksi vuonna 2016.[3][1]

Turun hautausmaa kuuluu Museoviraston inventoinnin perusteella valtioneuvoston vuonna 2009 vahvistamaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokoelmaan.[2] Myös Kakskerran, Katariinan ja Maarian vanhojen kivikirkkojen ympärillä olevat hautausmaat ovat suojeltuja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä.[6][7][8]

Runosmäessä, Kärsämäen kaupunginosan kupeessa on evankelis-luterilaisen hautausmaan lisäksi kaupungin omistama, vuonna 1993 perustettu kunnallinen hautausmaa, josta on toteutettu vain islamilaisille tarkoitettu osa.[9]

Itäharjun kolerahautausmaa on otettu käyttöön vuonna 1831, jolloin Suomeen tuli ensimmäinen koleraepidemia. Kolera levisi Turkuun myös kahdesti 1840-luvulla ja lievempiä epidemioita oli vielä 1850-luvulla ja sen jälkeenkin. Näiden myöhempien epidemioiden uhreja on mahdollisesti haudattu myös Itäharjulle. Hautausmaan kiviaita on rakennettu vuonna 1837 tai 1838. Hautausmaahan ei tiettävästi ole haudattu enää 1900-luvun puolella.[10] Maa-alueen omistaa ja sitä hoitaa kaupunki. Kolerahautausmaa on suojeltu muinaismuistolain perusteella kiinteänä muinaisjäännöksenä. Hautausmaalla on jäljellä vain muutama kivinen hautamuistomerkki.[11]

Luettelo

Hautausmaa Sijainti Osoite Kartalla Avattu Suljettu Pinta-ala
ha 		Kuva WD
Itäharjun kolerahautausmaa[10][12][13][11] Itäharju Kalevantie (vastapäätä nro 13) 60.4505°N, 22.3072°E 1831 ei hautauksia 1900-luvulla 0,54
Kakskerran hautausmaa[14] Kakskerta Kakskerran kirkkotie 110 60.3695°N, 22.219°E 1700-luku 1
Katariinan hautausmaa[15] Nummi Kirkkotie 46 60.4622°N, 22.2917°E 1795 (noin) 5 (yli)
Kärsämäen hautausmaa[16] Runosmäki Vahdontie 3 60.4926°N, 22.2769°E 1913 8,9
Kärsämäen kunnallinen hautausmaa[9] Runosmäki Vahdontie 3 60.4958°N, 22.2804°E 1993 2,24
Maarian hautausmaa
(Maarian keskinen hautausmaa)[17] 		Räntämäki Vanha Tampereentie 120 60.4772°N, 22.2922°E 1890 0,5
Maarian kirkkomaa[18] Räntämäki Maunu Tavastin katu 2 60.4736°N, 22.2936°E 1804 0,5
Paattisten hautausmaa[19] Paattinen Paattistentie 847 60.591°N, 22.3812°E 1580-luku 1 (yli)
Suomen Islam-seurakunnan Turun hautausmaa[20] Vasaramäki Hautausmaantie 21 60.4307°N, 22.3086°E 1909 0,83
Turun hautausmaa[21] Vasaramäki Hautausmaantie 21 60.4331°N, 22.3073°E 1807 59
Turun juutalainen hautausmaa[22] Vasaramäki Hautausmaantie 21 60.4312°N, 22.3071°E 1800-luku 0,25
Turun katolinen hautausmaa[3] Vasaramäki Hautausmaantie 21 60.4307°N, 22.3063°E 1935 0,34
Turun ortodoksinen hautausmaa[1] Vasaramäki Hautausmaantie 21 60.4308°N, 22.3055°E 1923
Venäläisten desanttien hautapaikka[23][24][25][26] Runosmäki Tiemestarinkatu 8 60.4953°N, 22.2703°E 1942 1943

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Turun uusi hautausmaa (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 10.12.2015. Museovirasto. Viitattu 12.2.2023.
  2. ↑ a b Turun hautausmaa siunauskappeleineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 12.2.2023.
  3. ↑ a b c d Sundström, Kimmo: Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014) 31.5.2017. Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 12.2.2023.
  4. ↑ Hautausmaa Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta. Viitattu 12.2.2023.
  5. ↑ Malmin hautausmaan katolinen hautakortteli 57K 5.1.2023. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  6. ↑ Kakskerran kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 12.2.2023.
  7. ↑ Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 12.2.2023.
  8. ↑ Maarian kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 12.2.2023.
  9. ↑ a b Sundström, Kimmo: Kärsämäen kunnallinen hautausmaa Turussa (21.6.2017) ateistit.fi. 21.1.2020 Julkaisija = Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 12.2.2023.
  10. ↑ a b Itäharjun kolerahautausmaa Turussa (20.6.2017) Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 12.2.2023.
  11. ↑ a b Muinaisjäännösrekisteri: Itäharjun kolerahautausmaa Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 27.12.2011. Museovirasto. Viitattu 12.5.2023.
  12. ↑ Hintsala, Kari: Turun Itäharjun kolerahautausmaa (Kirkoittaja on tutkijana Turun kaupungin museopalveluissa) Kaponieeri-blogi. 22.9.2012. Viitattu 12.2.2023.
  13. ↑ Paasikivi, Sofia: ”Waikioita Waiwoja Watasta” Kolera ja siitä käyty keskustelu 1800-luvun Turussa Kalmistopiiri. 16.5.2016. Viitattu 12.2.2023.
  14. ↑ Kakskerran hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  15. ↑ Katariinan hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  16. ↑ Kärsämäen hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  17. ↑ Maarian hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  18. ↑ Maarian kirkkomaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  19. ↑ Paattisten hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  20. ↑ Sundström, Kimmo: Suomen Islam-seurakunnan Turun hautausmaa (29.10.2017) 29.10.2017. Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 12.2.2023.
  21. ↑ Turun hautausmaa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 12.2.2023.
  22. ↑ Sundström, Kimmo: Turun juutalaisen seurakunnan hautausmaa Turussa (6.8.2019) 6.8.2019. Pääkaupunkiseudun ateistit ry. Viitattu 12.2.2023.
  23. ↑ Lipasti, Roope: Kirkollisilla paikoilla. Lilja, 2022, nro 6–7, s. 5. Turku: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.4.2024.
  24. ↑ Venäläiset desanttien muistomerkki Suomen sotamuistomerkit 1939–1945. Viitattu 27.4.2024.
  25. ↑ Kakolan historiaa CLIV: ... Facebook: Kakola. 23.2.2019. Viitattu 27.4.2024.
  26. ↑ Kinnunen, Mauri: Venäläinen sotavanki surmasi vankilapastorin Makkerin blogi. 22.3.2016, päivitetty 16.5.2016. Viitattu 27.4.2024.

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!