Lokakuun 16. päivän liike oli Suomessa 1965 alkanut kansanliike, joka pyrki kumoamaan voimassa olleen neljän vuosittaisen rukouslauantain huvikiellon, jolloin tanssitilaisuudet olivat kiellettyjä. Liikkeen sytykkeenä toimi 17. heinäkuuta 1965 tapahtunut Korson kapina.
Lokakuun 16. päivän liike perustettiin noin neljä viikkoa ennen ensimmäistä mielenosoitusta. Liikkeellä oli löyhä organisaatio, eikä sitä rekisteröity. Sillä oli kuitenkin johtoelin, toimeenpaneva komitea, johon kuuluivat Pentti Järvinen, Tauno-Olavi Huotari, Risto Koivisto, Valde Kantonen, Reijo Martikainen, Raimo Oksanen, Matti Ollikainen, Rauno Matikainen, Matti Puolakka, Raimo Vista ja Heikki Timonen. Tiedotuskampanjassaan liike kertoi vastustavansa kirkon etuoikeuksia ja järjestävänsä mielenosoituksia jokaisena rukouslauantaina, kunnes huvikielto on poistettu.
Liikkeen julkilausuman mukaan ”kirkon erioikeudet ovat tsaristinen jäänne, joka ylläpitää enemmistölle vastenmielisiä rajoituksia ja alistaa muiden uskontokuntien kannattajat luterilaisen valtionkirkon mielivaltaan”.
Liike järjesti Helsingissä mielenosoituksia, joissa suurimmillaan oli yli 1000 osallistujaa. Hallitus asetti ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarvan johtaman toimikunnan pohtimaan muutoksia huvi- ja kokoontumislainsäädäntöön. Jarvan toimikunta ehdotti sääntöihin lievennyksiä, ”koska yleinen mielipide on kallistunut siihen suuntaan”. Myös piispainkokous puolsi lievennyksiä. Eduskunta päätti lakkauttaa rukouslauantain huvikiellon keväällä 1968.
Liikkeen perustajajäsenen Pentti Järvisen (1936–2001) mukaan Lokakuun 16. päivän liike oli ensimmäinen ”yhden asian liike”, joka on saavuttanut tavoitteensa.
Aiheesta muualla
