Loiskasvit ovat toisenvaraisia kasveja, jotka ottavat ravinteita muilta kasveilta.[1] Loiskasvit voidaan jakaa suoriin loisiin tai mykoheterotrofeihin. Nämä hankkivat ravintoa isäntäkasveilta joko suoraan isäntäkasvista imujuurilla eli haustorioilla[2] tai sienijuuren avulla. Loisivat kasvit voivat olla holoparasiitteja (kokoloisia, lehtivihreättömiä) tai hemiparasiitteja (puoliloisia, lehtivihreällisiä).
Loiskasvilajeja
Eniten loiskasveja on koppisiemenisissä, kaikkiaan jopa 4 000 lajia. Ne jakaantuvat useisiin heimoihin, runsaasti loiskasveja on esimerkiksi näivekasvien, santelikasvien ja rafflesiakasvien heimoissa. Mykoheterotrofisia kasveja on esimerkiksi kanerva- ja kämmekkäkasveissa. Ainoa paljassiemeninen loiskasvi on vain Uudessa-Kaledoniassa kasvava podokarpuskasveihin kuuluva havupuulaji podori (Parasitaxus usta), joka elää epätavallisessa juuristoyhteydessä saman heimon lajin siipipodokin (Falcatifolium taxoides) kanssa.
Esimerkkejä Suomessa kasvavista lois- ja mykoheterotrofikasveista:[3]
Kuvia
Lähteet
Aiheesta muualla
