Lippulaiva on sota-alus, jolta amiraalin arvoinen komentaja johtaa laivasto-osastoa. Lippulaivalla on lisäksi oma komentaja, joka on aluksen päällikkö. Amiraalia alempiarvoisemman komentajan alusta kutsutaan johtoalukseksi. Lisäksi merivoimille voidaan nimetä lippulaiva, vaikka aluksella ei olisi vakituista laivasto-osaston komentajaa. Tästä esimerkinä esimerkiksi Suomen merivoimien miinalaiva Pohjanmaa, joka toimi pitkään merivoimien lippulaivana. Pohjanmaan poistuessa käytöstä merivoimat todennäköisesti vuorottelee Hämeenmaa-luokan miinalaivoja lippulaivana.[1]
Purjelaivojen aikakaudella lippulaiva oli yleensä laivaston suurin ja voimakkain alus, mutta nykyisin lippulaivojen tärkeimmät ominaisuudet ovat tehokkaat viestivälineet ja toimintatilat johtoportaalle. Tämän vuoksi nykyaikaisessa lippulaivassa on korkeatasoiset tietokoneet ja yhteydenpitojärjestelmät. Lisäksi on tehty joitakin varsinaisia komentoaluksia, kuten esimerkiksi yhdysvaltalainen Blue Ridge-luokka, mutta pääsääntöisesti komentoaluksen ominaisuudet sisällytetään riittävän kokoiseen taistelu- tai huoltoalukseen.
Kuuluisia lippulaivoja ovat esimerkiksi 1800-luvulla eläneen englantilaisen amiraali Horatio NelsoninHMS Victoryn, Kristoffer KolumbuksenSanta María sekä uponnut ruotsalainen Vasa. Victory on myös edelleen toisen merilordin (engl.Second Sea Lord) lippulaiva ja näin ollen vanhin yhä palveluskäytössä oleva sota-alus.[2]. Tunnettu on myös Moskva, joka oli Venäjän laivaston lippulaiva Mustallamerellä ja upposi huhtikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan samana vuonna.
Kauppalaivastossa lippulaivaksi kutsutaan yleensä kunkin varustamon suurinta tai muuten huomattavinta alusta.
