Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisten heimoon kuuluva kovakuoriainen. Liljakukko on alun perin lähtöisin Aasiasta ja Keski-Euroopasta, mutta viime vuosina se on levinnyt Suomessa etelästä pohjoiseen päin. Suomessa liljakukosta on tehty ensimmäinen havainto KirkkonummenJorvaksessa vuonna 1944, jossa se oli esiintynyt ainakin kolme vuotta aikaisemmin.
Liljakukko syö liljakasvien (Liliaceae) heimoon kuuluvia kasveja erityisesti liljojen (Lilium) ja pikarililjojen (Fritillaria) lehtiä ja muita osia.
Aikuinen liljakukko on pääväriltään kirkkaanpunainen ja rakenteeltaan pitkänomainen ja pituudeltaan noin 6–7 mm. Aikuisen pää, raajat ja tuntosarvet ovat mustat. Liljakukon munat ovat pieniä ja mustia ja toukat pitkänomaisia ja oranssinpunaisia. Liljakukon sukulainen on kielokukko (Lilioceris merdicera), jotka voi helposti sekoittaa keskenään. Helpoiten lajit erottaa toisistaan siitä, että liljakukolla on mustat jalat ja kielokukolla punaiset.
Lars-Henrik Olsen, kuvittanut Jakob Sunesen, suomentanut Jani Kaaro: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa, Gummerus Kustannus Oy 2006, ISBN 951-20-6769-2
