Liège (ransk.Liège [ljɛʒ], valloniksiLîdje, holl.Luik, saks.Lüttich, lat.Leodium) on samannimisen Liègen provinssin pääkaupunki ja Belgian kolmanneksi suurin kaupunkimainen seutu, suurin Valloniassa. Kaupungissa on noin 185 000 asukasta, mutta niin sanotun kaupunkikeskuksen eli Suur-Liègen alueella asukkaita on noin 600 000. Kaupungin pinta-ala on noin 7 000 hehtaaria. Sen alin kohta on 58 metriä ja korkein 238 metriä merenpinnasta.
Liège sijaitsee Maas- ja Ourthejokien yhtymäkohdassa, joka on ollut monien kansojen ja kulttuurien kohtauspiste. Kaupungista on 25 kilometriä Alankomaiden Maastrichtiin ja 40 kilometriä Saksan Aacheniin, joka on vanha Kaarle Suuren hallintokaupunki.
Belgia oli lähes koko 1800-luvun Euroopan maaosan teollistunein valtio ja Liège maan teollisuuden keskuksia, joka kohotti Vallonian taloudellista merkitystä koko maan taloudessa. Alueen teollisuus keskittyi hiileen, teräkseen ja konepajateollisuuteen. 1800-luvun taloudellista vaurautta ja nousua on sittemmin seurannut 1900-luvun jyrkkä taloudellinen alamäki ja perinteisten teollisuusalojen lopettaminen tai ainakin voimakas supistaminen. Vielä nykyäänkin useat suuret kuonakasat ovat merkkinä hiilen aiemmasta keskeisestä merkityksestä alueen taloudelle.
Nykyisin Liège on keskellä Euroopan suuria kuljetusreittejä ja on panostanut niihin taloudellisesti. Liège keskittyy logistiikan antamiin taloudellisiin mahdollisuuksiin yhdistäen kanavaliikenteen, raitioliikenteen, ilmailun ja maantieliikenteen tarjoamat mahdollisuudetselvennä.
Liègen kaupungin nimen alkuperästä esitetään useita erilaisia tulkintoja. Koska Liège on vanha roomalaisajalta peräisin oleva kaupunki, sen alkuperänä olisi eräiden teorioiden mukaan sama nimi kuin Pariisilla eli Lutèce, joka puolestaan tulee suota merkitsevästä sanasta lucotætia. Tätä teoriaa täydennetään vielä kaupungin saksalaisen nimen Lüttich läheisyydellä. Roomalaisteoriaa arvostellaan voimakkaasti ja lähtökohtina tuodaan esille myös termit Lætica (siirtokunta) ja Leudica (vapaa). Mahdotonta ei kuitenkaan ole, että kansan keskuudessa nämä kaikki eri lähtökohtaiset nimet ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi roomalaisvallan ja myöhemmän germaanisen kansainvaelluksen aikana.
Nykytutkimuksen valossa on kuitenkin todennäköisempää, että lähtökohtana olisi frankinkielinen Leudica eli 'julkinen paikka', josta valloninkielinen kaupunginnimi Lîdje selvästi on johdettavissa.
Historia
Liègen seutu on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Vanhimmat asutuksen jäljet ovat peräisin ajalta 200 000 eaa. Varsinaisen kaupungin perustaminen tapahtui vuoden 700 paikkeilla. Maastrichtin piispalla Lambertuksella oli huvila Liègen alueella, ja siellä hänet murhasivat kilpailijan lähettämät murhaajat. Murhapaikasta tuli pyhiinvaelluskohde. Piispan seuraaja kuljetti edeltäjänsä maalliset jäännökset Liègen nykyiselle paikalle ja rakensi sinne pienen kappelin. Siitä ei ole todisteita, että samalla olisi haluttu muuttaa hiippakunnan pääkaupunkia, mutta niin käytännössä tapahtui.
Syntyneen kaupungin alueella ja sen lähitienoilla on syntynyt esimerkiksi frankkien kuningas ja keisari Kaarle Suuri noin vuonna 742. Kaarlen hallinnon päätyttyä 820 viikingit hävittivät seutua ensimmäisen kerran. Verdunin sopimuksella tehdyssä valtakunnan jaossa Liège liitettiin Lotharingianiin. Kaupungista tuli Liègen ruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 980, kun keisari vahvisti Liègen piispan omistusoikeudet. Piispalle kuului maaomistuksen myötä myös maallisen ruhtinaan arvo ja keisarin takaama täydellinen koskemattomuus. Privilegioiden antaja oli keisari Otto II. Niin varsinainen Liègen valtio oli syntynyt, ja sellainen se oli vuoteen 1795 saakka. Koko tämän pitkän historiallisen ajan ruhtinas-piispan johtamien Liègen kaupungin ja Liègen ruhtinaskunnan historiat ovat pitkälti samat.
Euroopassa 1700-luvulla yleistyneet liberaalitvalituksen aatteet löysivät hedelmällisen maaperän myös Liègestä. Kaupunkiyhteisössä tapahtui vuonna 1789 myös oma vallankumous, joskin onnellisempi kuin Pariisissa, sillä Liègessä ei katkottu kauloja. Se johti kuitenkin Liègen itsenäisyyden päättymiseen. Ruhtinaskunnan alueet liitettiin pian Ranskan tasavaltaan vuosiksi 1795–1815 ja sen jälkeen Alankomaiden kuningaskuntaan vuosiksi 1815–1830. Vuonna 1830 useat Liègen asukkaat osallistuivat jälleen uuteen vallankumoukseen, jonka seurauksena syntyi Belgian kuningaskunta.
Kaupungin historiassa on varsinkin Belgian kuningaskunnan muodostumisen jälkeen oleellista voimakas eri alojen teollisuuden rakentaminen ja kehittäminen kankaan kudonnasta aseiden valmistukseen. Liège oli toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan saakka hyvin tyypillinen eurooppalainen teollisuuskaupunki. Vain sodat toivat tavanomaiseen arkeen suuria poikkeuksia.
Kaupungin puolustusrakenteiden urheat vastustustaistelut saksalaisia hyökkääjiä vastaan vuonna 1914 toivat sille Ranskan kunnialegioonan suurristin 7. elokuuta 1919. Liège oli ensimmäinen ei-ranskalainen kaupunki, jolle tunnustus osoitettiin. Toisen maailmansodan aikana kaupungille myönnettiin Belgian korkein kunniamerkki.
Teollistuneena kaupunkina Liègessä on järjestetty suuria näyttelyitä. Vuonna 1905 siellä järjestettiin maailmannäyttely, Liègen maailmannäyttely, Belgian itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi. Maan satavuotista itsenäisyyttä juhlittiin 1930 Liègen kansainvälisellä näyttelyllä, joka oli erikoistunut luonnontieteisiin ja teollisuuteen.
Kaupungissa sattui ampumavälikohtaus, kun mieshenkilö ampui 13. joulukuuta 2011 neljä ihmistä ja haavoitti yli 120 ihmistä, joista osaa hengenvaarallisesti. Ampujan, 33-vuotiaan Nordine Amranin, motiiveista ei ole tietoa. Ampuminen tapahtui vilkkaaseen joulunalusaikaan keskellä Liègen kauppa-aluetta Saint-Lambertin aukiolla.[1]
Liègen kaupunki sijaitsee lähellä kolmen valtion kohtauspistettä ja myös kolmen maantieteellisesti erilaisen alueen risteyksessä. Pohjoisessa on noin 160–200 metriä korkea Hesbayen ylänkö, joka on Belgian keskeisiä maanviljelysalueita, idässä on 200–350 metrin korkeudessa laaksojen ja metsien kattama Herven alue, joka on erikoistunut hedelmien tuotantoon, ja etelässä 200–280 metrin korkeudessa Condrozin tasanko, portti Ardennien vuoristoon, jota hallitsevat niityt ja metsät. Siellä on myös Belgian korkein paikka, 694 metriä korkea Botrangen huippu.
Liègen kohdalla myös Maasjoki kulkee lounaasta koilliseen, ja koko 12 kilometrin matkan se on kokonaisuudessaan pengerretty. Lisäksi alueella on kolme kanavaa, joista vanhinta Ourthea ei nykyisin voi enää käyttää jokiliikenteen tarpeisiin. Kahden muun kanavan ansiosta Liège on Euroopan toiseksi suurin jokisatama Saksan Duisburgin jälkeen ja ennen kolmanneksi tulevaa Pariisia.
