Kivettynyt metsä on syntynyt mioseenikauden Bordeaux-vaiheen aikana noin 20–18,5 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan tulivuoritoiminta Pohjoisen Egean saarten alueella vilkastui. Jossain vaiheessa tulivuorenpurkauksissa syntynyt pyroklastinen aines, vulkaaninen tuhka ja mutavyöryt peittivät alleen alueella olleen metsän. Näin syntyi anaerobinen tila, jossa metsän puut fossilisoituivat ja kivettyivät alkuperäisille sijoilleen. Osa puunrungoista jäi edelleen osittain pystyyn, kun taas osa kaatui. Kivettymisprosessissa puiden orgaaninen aines korvautui molekyyli molekyyliltä epäorgaanisella aineksella. Maailmassa ei tunneta toista täysin vastaavanlaista aluetta.[2][5]
Kivettynyt kaatuneen puun runko, pisin tunnettu alueella.Pystyyn kivettyneen puun rungon alaosa.
Ensimmäiset tiedot alueen fossiililöydöistä ovat peräisin alueelta kotoisin olleen filosofi ja luonnontutkija Theofrastoksen teoksista (mm. Kivistä) 300-luvulta eaa. Nykyaikana alueen kivettyneisiin puihin kiinnitettiin enemmän huomiota 1800-luvulla. Tuolloin kasvitieteilijä Franz Unger saattoi alueen tiedeyhteisön tietoisuuteen kuvaamalla löytöjä teoksissaan. Alueen suojelutoimet aloitettiin vuonna 1958 ja se julistettiin suojelluksi luonnonmuistomerkiksi vuonna 1985. Lisäksi luonnonpuiston lähialueelta 340 neliökilometriä on julistettu lintujensuojelualueeksi ja joukko kohteita villieläinten suojelualueiksi. Alueeseen liittyvä museo perustettiin Sígriin vuonna 1994.[2]
Kivettyneen metsän luonnonpuisto on ollut osa Unescon maailman geopuistojen verkostoa vuodesta 2004.[4] Alueelle haettiin Natura 2000 -alueen status vuonna 2012 sekä liittämistä Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2014.[2][5]
Löydökset
Kivettyneet puunrungot ovat paljastuneet ajan kuluessa ympärillä olevan vulkaanisen kiviaineksen luonnollisen eroosion seurauksena. Alueella on myös suoritettu kaivauksia, mikä on paljastanut lisää puunrunkoja ja muita fossiileja. Tunnettuja puunrunkoja on satoja.[2][5] Suurimman pystyssä seisovan rungon korkeus on 7,2 metriä ja ympärysmitta 8,58 metriä. Suurimpien kaatuneiden runkojen pituus on 20 metriä.[5][6]
Alueelta on tunnistettu 46 eri kasvilajin fossiileja. Metsä on ollut sekametsää, jossa on kasvanut sekä havupuita (mäntykasvit, sypressikasvit) että koppisiemenisiä puita (laakerikasvit, pyökkikasvit, palmukasvit). Puustosta voi päätellä, että alueella on ollut subtrooppinen ilmasto. Puunrunkojen lisäksi alueelta on löydetty fossiloituneita puiden osia, kuten juurten ja oksistojen osia, hedelmiä, lehtiä sekä muun muassa eläinten fossiileja.[2][5][7]
Vierailukohteet
Varsinainen kivettyneen metsän luonnonpuisto sijaitsee Balí Alóniassa Lesboksen länsiosassa Ántissan, Eresóksen ja Sígrin kylien välisellä alueella. Alueen koko on noin 15 000 hehtaaria (150 neliökilometriä). Luonnonpuistoon kuuluu aidattu ja vartioitu vierailualue, jonka koko on 28,6 hehtaaria. Se sijaitsee noin 13 kilometriä Ántissasta lounaaseen (39°12′31″N, 25°53′56″E). Vierailualueella kulkee noin 2,3 kilometriä pitkä polku alueeseen tutustumiseksi.[2][4][8][9][10] Luonnonpuisto ei muistuta metsää tai puistoa, vaan koostuu vuorenrinteellä sijaitsevasta lähes puuttomasta alueesta, jossa on yksittäisiä kivettyneitä puunrunkoja siellä täällä.
Lesboksen kivettyneen metsän luonnonhistoriallinen museo sijaitsee Sígrissä saaren länsipäässä linnuntietä noin neljä kilometriä varsinaisesta luonnonpuistosta länteen. Museo esittelee alueen geologista ja biologista historiaa. Myös museon alueella on kivettyneen metsän jäänteitä.[4]
Mainittujen alueiden lisäksi kivettyneen metsän jäänteitä on nähtävillä myös kolmella muulla alueella, jotka ovat Plákan luontoalue noin 800 metriä Sígristä etelään (39°12′16″N, 25°51′13″E), Skamnioúdan luonnonpuisto Ántissasta linnuntietä noin 3,5 kilometriä etelään (39°12′17″N, 25°58′46″E), sekä Megalonísin eli Nisiópin saari Sígrin edustalla (39°12′56″N, 25°50′10″E).[4][10] Yksittäisiä fossiililöytöjä esiintyy eri puolilla saarta.
↑Description Natural History Museum of the Lesvos Petrified Forest. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 6.5.2015.
↑Mantzouka, Dimitra; Sakala, Jakub; Kvacek, Zlatko; Koskeridou, Efterpi ja Karakitsios, Vasileios: Petrified Forest of Lesbos Island (Greece): A Palaeobotanical Puzzle of a Unique Geopark and the New Discoveries. IOP Conference Series: Earth and Environmental Science, maaliskuu 2019, 221. vsk. IOP Publishing. doi:10.1088/1755-1315/221/1/012146(englanniksi)
