Mihail Anikušin, V. I. Leninin muistomerkki, 1977. Oikealla vuonna 1964 paljastettu Tauno Torpon suunnittelema muistolaatta Leninin asumisesta muistomerkin vieressä olleessa talossa.
V. I. Leninin muistomerkki on Aurakadun yläpäässä TurunPuolalanmäellä sijaitseva Mihail Anikušinin veistämä Vladimir Iljitš Leninin rintakuva. Patsas on Leningradin kaupungin vuonna 1977 ystävyyskaupungilleen Turulle antama lahja. Pronssiveistos valettiin vuonna 1977 Leningradin Monumentskulptura-valimossa. Patsaan alustan on valmistanut Loimaan Kiviveistämö. Veistos paljastettiin Leningradin päivänä 13. marraskuuta 1977. Patsas on pronssia. Jalusta on punaista graniittia, ja siinä on teksti "LENINGRADIN KAUPUNGIN LAHJA TURUN KAUPUNGILLE 1977". Rintakuva on 0,8 metriä ja jalusta 1,7 metriä korkea, ja yhteiskorkeus on 2,5 metriä.[1]
Veistoksen ympäristökokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1964 paljastettu Tauno Torpon suunnittelema erillinen pronssinen muistolaatta Leninin asumisesta vieressä olleessa talossa pakomatkallaan vuonna 1907. Laatan tekstinä on "V.I. LENIN KÄVI TÄSSÄ TALOSSA PAETESSAAN VUONNA 1907 TSAARIN VENÄJÄLTÄ". Paikalla nykyisin oleva talo on rakennettu seuraavana vuonna.[1]
Turun kaupunki päätti 26. huhtikuuta 2022, että muistomerkki ja muistolaatta poistetaan ja siirretään kaupungin museopalveluiden varastoon. Kaupungin päätöksen mukaan ”rintakuva ei sinänsä ole uhka kellekään”, mutta ”kuvaa kuitenkin nykypäivänä ihmiskunnan historian yhtä epädemokraattista ja traagista vaihetta, joka ideologialtaan ei ole Turun kaupungin arvoperustan ja kaupunkistrategian eteenpäin katsovan, uusiutumiskykyisen ja ihmisten tasa-arvoisia oikeuksia korostavan hengen mukainen”. Päätöksen teki pormestari Minna Arve.[2][3][4]
Yksityinen kuntalainen valitti pormestarin päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka julkaisi päätöksensä 30. lokakuuta 2023. Hallinto-oikeuden mukaan pormestari Arve ylitti toimivaltansa. Oikeus kumosi Arven päätöksen lainvastaisena.[5] Marraskuussa 2023 kaupunginhallitus teki saman päätöksen kuin pormestarin aiempi päätös, eli patsas ja laatta siirrettiin museokeskuksen varastoon. Kaupunginhallituksessa SDP ja vasemmistoliitto olisivat halunneet palauttaa patsaan paikoilleen Ukrainan sodan päätyttyä, mutta hävisivät äänestyksen.[6]
