Tuotannossaan Krohn on pohtinut ihmisen suhdetta itseensä ja todellisuuteen, moraalia, todellisuuden ja harhan rajoja sekä elämän ongelmaa erityisesti keinoälyn muotoja tarkastelemalla.[1]
Krohn valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967 Helsingin Yhtenäiskoulusta, jossa hänen luokkatoverinaan oli tuleva kuvataiteilija Marjatta Hanhijoki,[2], ja humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1976 Helsingin yliopistosta.[3] Hän opiskeli pääaineenaan teoreettista filosofiaa ja muina aineina psykologiaa, käytännöllista filosofiaa, kotimaista kirjallisuutta ja taidehistoriaa.[4] Vuosina 1972–1981 hän työskenteli kirjastoamanuenssina Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksella[4] ennen ryhtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1981. Krohn oli taiteilijaprofessori vuosina 2000–2005.[3]
Ura
Krohnin esikoisteos oli Inari Krohnin kuvittama ympäristökysymyksiä käsittelevä lastenkirja Vihreä vallankumous (1970). Hän sai teoksesta vuonna 1971 Arvid Lydecken -palkinnon ja valtion nuorisokirjallisuuspalkinnon.[5] Krohn julkaisi uransa alkuvaiheessa kertomuksia lapsille ja sai vuonna 1975 jälleen Arvid Lydecken -palkinnon ja valtion nuorisokirjallisuuspalkinnon satukokoelmalla Viimeinen kesävieras (1974).[6]
Krohn sai vuonna 1997 Pro Finlandia -mitalin, jonka hän kuitenkin palautti vastalauseena sille, että presidentti Martti Ahtisaari myönsi Indonesian metsäministeri Djamaludin Suryohadikusumolle Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin.[7] Myös Marjatta Hanhijoki palautti saamansa Pro Finlandia -mitalin. Krohn ja Hanhijoki vetosivat myös muihin kahdeksaan samanaikaisesti palkittuun, jotta nämä palauttaisivat mitalinsa, mutta muut eivät innostuneet asiasta.[2] Vuonna 2001 Krohn erosi Suomen Kirjailijaliitosta vastalauseena liiton silloisen puheenjohtajan Jarkko Laineen julkisuudessa esittämille seksistisille lausunnoille.[7]
Krohnin teoksia on käännetty englanniksi, ruotsiksi, viroksi, unkariksi, venäjäksi, venäjäksi, latviaksi, latviaksi, italiaksi, saksaksi, puolaksi ja norjaksi. Romaani Tainaron oli vuonna 2005 World Fantasy Award -ehdokkaana. Krohnin englanninkielinen kokoomateos Collected Fiction oli vuonna 2016 ehdolla World Fantasy Award -fantasiakirjallisuuspalkinnon saajaksi.[8]
Krohn hyödynsi internetiä kirjallisessa toiminnassaan jo 1990-luvulla ja perusti omat kotisivut vuonna 1994.[7]
Kari Kanto: Leena Krohn. Teoksessa Sisättö, Vesa & Jerrman, Toni (toim.): Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-617-7.
Lyytikäinen, Pirjo: Leena Krohn ja allegorian kaupungit. Helsinki: SKS, 2013. ISBN 978-952-222-238-1.
Lyytikäinen, Pirjo: Pilviä maailmanlopun taivaalla - Leena Krohnia lukiessa. Helsinki: Teos, 2018. ISBN 978-951-851-469-8.
Liisa Rantalaiho: Kaikenikäisille keskenkasvuisille: Fantasia Leena Krohnin lasten- ja nuortenkirjoissa. Teoksessa Leinonen, Anne & Loivamaa, Ismo (toim.): Ihmeen tuntua: Näkökulmia lasten ja nuorten fantasiakirjallisuuteen. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2006. ISBN 951-692-622-3.