Lebes

Lebes jalustoineen, 600-luku eaa.

Lebes (m.kreik. λέβης, lebēs)^[1] on antiikin aikana käytetty keraaminen tai metallinen sekoitusmalja. Se tunnetaan vaasien muotona erityisesti kreikkalaisesta keramiikasta.^[2][3]

Lebeksiä käytettiin sekoitusmaljoina symposioneissa eli pidoissa. Niitä tiedetään käytetyn myös palkintoina. Lebeksiä valmistettiin klassiselle kaudelle 400-luvulle eaa. saakka.^[3] Vaasityypin nimi on alkuperältään esikreikkalainen, toisin sanoen kreikkalaiset olivat saaneet sen jostakin varhaisemmasta kielestä ja kulttuurista.^[4]

Lebes on muodoltaan jalaton ja korvaton pyöreäpohjainen sekoitusmalja, jossa on matala kaula. Se sijoitettiin jalustalle eli holmokselle, ja joskus myös kolmijalalle. Usein lebekseen samastetaan dinos. Morsiuskylvyissä käytetty muunnelma lebeksestä on lebes gamikos.^[2][3]

• 
  Lebeksen/dinoksen muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Etrurialainen lebes, n. 725–700 eaa.
• 
  Lebes, n. 450–425 eaa.
• 
  Lebes, 300-luku eaa.

Lähteet

1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: λέβης, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
2. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Lebes”, Antiikin käsikirja, s. 297. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
3. Lebes or Dinos Classical Art Research Center, University of Oxford. Arkistoitu 16.1.2020. Viitattu 20.1.2020.
4. Haarmann, Harald: Roots of Ancient Greek Civilization: The Influence of Old Europe, s. 60. McFarland, 2014. ISBN 0786478276 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta lebekset Wikimedia Commonsissa