Leónin kuningaskunta oli keskiajalla kuninkaan hallitsema valtio nykyisen Espanjan alueella. Se muodostui Leónin kaupungin ympärille Asturian García I:n (909–914) siirrettyä pääkaupunkinsa rannikon Oviedosta Iberian niemimaan keskustasangolle.
Kuningaskunta laajeni etelään ja itään, ja vallatusta alueesta muodostettiin Burgosin kreivikunta, kunnes 930-luvulla kreivi Fernán González alkoi laajentaa maitaan ja tavoitteli perinnöllistä itsenäisyyttäselvennä. Hän otti Kastilian kuninkaan arvonimen alueen lukuisten linnojen mukaankenen mukaan? ja liittoutui Córdoban kalifaatin kanssa Leónia vastaan, kunnes Sancho I pysäytti Kastilian valloituksetselvennä.
Kuningaskuntien keskinäiset riidat hyödyttivät muita ja Navarran Sancho III Suuri (1000–1035) valloitti Kastilian 1020-luvulla ja Leónin viimeisenä elinvuonnaan, jättäen Galician itsenäiseksiselvennä. Sancho III Suuren kuoleman jälkeen hänen poikansa Fernando peri Kastilian kreivikunnan ja valloitti 1037 Leónin ja Galician. Fernando hallitsi maita Leónin Ferdinand I:nä lähes kolmekymmentä vuotta, kuolemaansa 1065 asti.
Kristitty Espanja oli köyhää ja takapajuista etelän rikkaaseen ja sivistyneeseen Córdobaan verrattuna. Valtakunta hajosi sisäisissä riidoissa ja muslimien verottamat kristityt valtakunnat pystyivät vuorostaan vaatimaan muslimeilta lahjoituksia. Näin Ferdinandista tuli Barcelonan kreivien ja Aragonian kuninkaiden tavoin mahtavan rikas. Ferdinandin kuoleman jälkeen valtakunta jaettiin hänen kolmen poikansa kesken, joista Garcia selvisi välienselvittelyssä viimein voittajaksiselvennä.
Vauraudella tuettiin Clunyn luostaria, jonne apotti Hugh (k. 1109) rakennutti valtavan kirkon. Apostoli Jaakob vanhemman hauta Santiago de Compostelassa houkutteli pyhiinvaeltajia, ja reitin varrelle rakennettiin mahtavia romaanisia kirkkoja.
Alfonso VI:n Toledon valloitus 6. toukokuuta 1085 oli ensimmäinen suuri virstanpylväs reconquistassa eli Iberian niemimaan takaisinvaltauksessaselvennä. Kristityt arabit saapuivat Al-Andalusista pohjoiseen autioille rajamailla ja toivat muassaan visigoottien ja klassisen kulttuurin sivistyksen jäänteet. Tällöin syntyi idea reconquistasta, ristiretkestä etelän islamilaista Espanjaa vastaan. Toledon jälkeen tavoite muuttui rahavaatimuksista kohti aluevalloituksia. Kuninkaat käyttivät itsestään usein keisarin tai koko Espanjan kuninkaan nimeä.
Atlantin rannikon kreivikunta itsenäistyi Portugalin kuningaskunnaksi vuonna 1139. León ja Kastilia irtautuivat jälleen toisistaan 1157, kun Alfonso VIII:n tappio heikensi Kastiliaa. Leónia hallitsivat jälleen omat kuninkaansa, Ferdinand II (1157–1188) ja Alfonso IX (1188–1230). León valloitti merkittäviä alueita Extremadurassa.
Kastilian Ferdinand III yhdisti maat jälleen 1230. Kastilian myöhemmätkin kuninkaat käyttivät Leónin kuninkaan arvonimeä korkeampana tittelinä, mutta kulttuuri oli etupäässä kastilialaista. Asturian-leónin kieli korvautui vähitellen kastilialla. León säilyi jossain määrin itsehallinnollisena 1300-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti.
Yhdistyneessä Espanjassa Leónista tuli 1500-luvulla kapteenikenraalin hallitsema maakunta. Leónin maakunta muodostettiin vuonna 1833. Nykyisin Leónin maat kuuluvat Kastilia ja Leónin ja Extremaduran itsehallintoalueisiin ja Portugaliin.
Asturia-Leonin kuninkaat vuoteen 1037 saakka[1]
Lähteet
- O’Callaghan, J. F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)
Viitteet
Aiheesta muualla
