Ilvessalon vanhemmat olivat vankilanjohtaja Karl Sarén ja Amanda Sahlbom ja puoliso vuodesta 1913 Vilma Tuomi.[1] Hänen veljensä oli metsätieteilijä Yrjö Ilvessalo ja tyttärensä tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo.[2] Ilvessalo tuli ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1906, suoritti metsänhoitotutkinnon 1910, jolloin hänestä tuli myös metsäkonduktööri, ja filosofian kandidaatin tutkinnon 1917.[1] Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1923[3] ja toimi Helsingin yliopistossa metsänhoidon opettajana 1918–1928 ja metsäpolitiikan opettajana 1918–1925. Hänen erityistutkimuskohteinaan olivat metsänhoidon menetelmät ja ulkomaisten puulajien viljely Suomessa.[2] Ilvessalo hoiti metsänhoidon professuurin opetusta, kun A. K. Cajander oli siirtynyt Metsähallituksen johtoon. Hän kuoli yllättäen keuhkokuumeeseen keväällä 1928.[4][5]
Julkaisuja
Lehtikuusen viljelys Suomessa, 1917
Ulkomaalaisten puulajien viljelemismahdollisuudet Suomen oloja silmälläpitäen, 1920, väitöskirja
Suomen metsätalous ja toiminta sen kohottamiseksi, 1925
Metsien säilymisen turvaaminen Karjalan kannaksen Suomenlahden rannikolla, 1926
Ehdotus Suomen metsätieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi, 1927
Maailman metsät ja niiden merkitys luonnon ja maailman taloudessa, 1928
