Lahden museot on Lahdessa toimiva museoperhe, jonka yksiköitä ovat Lahden historiallinen museo, Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva, Hiihtomuseo ja Radio- ja tv-museo Mastola. Museo-organisaatiossa on tällä hetkellä noin 60 työntekijää.[1] Lahden museot ylläpitävät museokokoelmaa, johon kuuluu tällä hetkellä 100 000 esinettä, julistekokoelmissa on yli 70 000 julistetta, taidekokoelmissa noin 9000 taideteosta ja kuvakokoelmassa noin puoli miljoonaa kuvaa.[2] Vuonna 2019 museoilla oli yli 67 000 kävijää.[1]
Lahden museot toimii myös Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona. Lahden museoiden alueellinen työ tukee paikallismuseoiden ylläpitäjiä, toimii julkisen taiteen asiantuntijana sekä tarjoaa korjausneuvontaa rakennusten omistajille. Aluevastuumuseon roolin myötä Lahden museot vastaa museolain (314/2019) mukaisesti kulttuuriympäristön asiantuntija- ja viranomaistehtävistä Päijät-Hämeessä. Viranomaistehtäviin kuuluvat lausunnot kuntien kaavoista ja maankäyttöhankkeista, ympäristövaikutusten arvioinnista, rakennus- ja purkamisluvista sekä muista kulttuuriympäristöön kohdistuvista toimenpiteistä tai asioista.[3]
Yksiköitä
Historiallinen museo avautuu vuonna 2024 ja käsittelee Päijät-Hämeen alueen historiaa. [4]
Visuaalisten taiteiden museo Malva on taide- muotoilu- ja julistesisältöihin keskittynyt museo. [5]
Radio ja tv-museo Mastolan perusnäyttelyssä käsitellään Lahden suuraseman ja Radiomäen historiaa.[6]
Hiihtomuseo tarjoaa elämyksiä ja tietoa talviurheilun historiasta.[7]
Alueellinen vastuumuseotyö
Lahden museot Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona on toimialueensa asiantuntijaviranomainen. Lahden museot tarjoavat ohjausta ja neuvontaa, sekä valvovat alueella tehtävää kulttuuriympäristötyötä, joka keskittyy paikallishistorian eri aikakausiin ja suunnitelmalliseen muutoksen hallintaan sekä suojelutyöhön. Kulttuuriympäristöä ovat muinaisjäännökset, rakennukset, kulkuväylät, maisemat, joita ihminen on aikojen saatossa muokannut. [8] Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona museon toiminta ulottuu koko maakunnan 10 kunnan alueelle. Nämä ovat Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä.
Arkeologisen toiminnan keskeisiin tehtäviin kuuluvat Päijät-Hämeen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu, hoito ja vaaliminen sekä sen tunnetuksi tekeminen. Museo antaa maankäytön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä viranomaislausuntoja sekä määrittelee arkeologisten kohteiden suojelu- ja tutkimustarpeita. Museo osallistuu myös viranomaisneuvotteluihin sekä erilaisten hanke- ja työryhmien toimintaan arkeologisen kulttuuriympäristön asiantuntijana. Lisäksi museolla on aika ajoin omia tutkimushankkeita.[9]
Rakennettu kulttuuriympäristö muodostuu rakennuksista, pihapiireistä, kortteleista, kaupunki- ja kyläkuvasta. Päijät-Hämeessä on monenlaisia kulttuuriympäristöjä: modernista kaupunkirakenteesta ja jälleenrakennuskauden alueista maaseudun kartanoihin ja kyliin sekä rakennettuihin vesiväyliin. Rakennustutkimuksen työnkuvaan kuuluu maakunnan rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen vaaliminen ja suojelukysymykset etenkin maankäytön ja rakentamisen prosesseissa. Rakennustutkijat antavat neuvontaa ja viranomaislausuntoja sekä osallistuvat viranomaisneuvotteluihin kaavoitus- ja lupa-asioissa. Tärkeitä alueellisia yhteistyökumppaneita ovat kunnat, Hämeen ELY-keskus ja Päijät-Hämeen Liitto.[10]
Korjausrakentamisen neuvonta kohdistuu vanhaan rakennuskantaan alueella. Erityistä suunnitelmallisuutta ja asiantuntemusta vaativien vanhojen rakennusten käytettävyyden ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämisen varmistaminen, ovat osa työtä. Säilyttävällä korjaamisella tarkoitetaan korjaustapaa, jossa rakenteita ja rakennusosia korjataan tai uusitaan ainoastaan niiltä osin, mikä on välttämätöntä. Huolellisella suunnittelulla vältytään ylikorjaamiselta, mikä säästää usein myös rahaa verrattuna tarpeettoman laajaan uudistavaan korjaukseen.[11]
Lähteet
Aiheesta muualla
