Lahden kauppatorin itäpuoli Aleksanterinkadun puolelta vuonna 2017. Kuvassa näkyvä tornia muistuttava harmaa rakennus on aikaisempi Kansallis-Osake-Pankin konttorirakennus.Torin eteläpuolella kulkeva pääkatu Aleksanterinkatu vuonna 2007.
Torin pinta-ala on 1,3 hehtaaria, ja alatori mukaan luettuna liki kaksi hehtaaria[1]. Kauppatori on Lahden paikallisliikenteen linja-autojen solmukohta. Torin kohdalla on kaksi pysäkkiä länteen Aleksanterinkadulla ja neljä pysäkkiä itään Vapaudenkadulla[2].
Kuukausimarkkinat, Lahden markkinat, järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 7 alkaen[3]
Lahden kauppatorin pohjoisrajana on Vapaudenkatu, etelärajana pääkatu Aleksanterinkatu, idässä kauppahalli ja entinen Kansallis-Osake-Pankin (KOP) rakennus sekä Torikatu, ja lännessä Marolankatu, jossa on taksiasema. Marolankadulla on myös tilauslinja-autoliikenteen pysäkki, mistä käyttävät monet seuramatkueet. Marolankadun itäpuolella maan alla on ollut yleinen WC ja olutravintola, mitkä poistettiin kauppatorin peruskorjauksen yhteydessä, kun Alatorin luonne muuttui.
Kauppatorin varrella on vanha KOP:n rakennus, joka siirtyi Päijät-Hämeen puhelinyhdistykselle. Torin keskipisteestä Mariankatua pohjoiselle mäelle noustaessa on hengellistä esivaltaa kuvastava Lahden seurakuntayhtymän Keski-Lahden evankelis-luterilaien seurakunnan Ristinkirkko, minkä on suunnitellut arkkitehtiAlvar Aalto, ja minkä paikalta purettiin Lahden seurakunnan vanha puukirkko, ja eteläisellä mäellä Salpausselän harjulla maallista esivaltaa kuvastava Lahden kaupungintalo. Torikadun varrella on Lahden kauppahalli.
Torin eteläpuolella on Lahden alatori, jossa on veistos ja puisto. Alatori on melko avoin. Sitä tarkkaillaan videokameroin.[4]
Torin kulmalla sijainneesta talosta syttyi Lahden kylän palo kesäkuussa 1877, mistä on muistomerkintä laatassa nykyisen torin pinnassa.[6]
Vuonna 1877 Nordenstamin senaatti päätti tehdä Hollolan Lahden kylästä epäitsenäisen kauppalan. Suomen suuriruhtinas, Venäjän keisari, Aleksanteri III vahvisti päätöksen vuonna 1878. Sen myötä markkinat siirrettiin AsikkalanAnianpellolta takaisin Lahteen. Tori, jonka nimeksi tuli Aleksanterin tori, valmistui 1880-luvulla. Sen koko oli puolet nykyisestä, 0,65 hehtaaria. Toria kutsuttiin myös Raatihuoneen toriksi ja Raastuvan toriksi. Markkinat järjestettiin joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. 1920-luvulla nimeksi vaihdettiin Lahden kauppatori. Vuonna 1923 torilla toimi linja-autoasema.[7]Raatihuoneella viitattiin Lahden kaupungintaloon ja raastuvalla yleiseen alioikeuteen, minkä istunnotpidettiin Lahden kaupungintalolla. Aikaisemmin ennen vuotta 1964 kaupungiksi tulleilla, viimeistään 1905 kaupungiksi tulleilla kauppaloilla oli kaupungin velvoite ylläpitää yleiset alioikeudet, kaupunkien raastuvat.
Torilla on pidetty pestuumarkkinoita. 1950-luvulla torilla pelattiin pesäpalloa ja siellä oli suihkulähde, joka kuitenkin sittemmin on poistettu.[7] Vuonna 1952 alatorille rakennettiin yleinen käymälätila.
Aikaisemminmilloin? Lahden tori oli vilkas kauppapaikka, minne saavuttiin Aleksanterinkadun länsipään läheisyydessä sijaitsevalta Lahden linja-autoasemalta. Lahden linja-autoasemalla on edelleen linja-autoliikenteen kaukoliikenteen pysäkkejä, mutta osa liikenteestä on siirretty Mannerheiminkadulla C. G. E. Mannerheimin ratsastajapatsaan ja Lahden rautatieaseman välisen alueen pysäkeille osaksi Lahden matkakeskusta, mikä yhdestään Lahden oikoradan kiskoliikenteen linja-autoliikenteeseen.
1990-luvulla alettiin rakentaa vähittäiskauppoja LauneelleAsemantaustan eteläpuolelle, jolloin keskustan kauppa ja Lahden kauppatori ovat hiljentyneet. Lahden keskustan kaupan elvyttämiseksi tehtiin erilaisia elinkeinohankkeita, joita koordinoi Lahden keskustaisäntä. Marraskuussa 1994 kellariravintola Metro siirtyi toimimaan entisen käymälän tiloissa[8].
Tammikuussa 2010 Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan, joka salli rakentaa torin alle maanalaisen pysäköintihallin eli toriparkin[9]. Kauppatori oli toriparkin rakentamisen ajan työmaa-alueena toukokuusta 2013 kesäkuuhun 2015[10][1]. Väliaikaisena markkinapaikkana toimi pääkirjaston ja kaupunginteatterin välinen aukio ja oppimiskeskus Fellmannian edusta[11]. Kokonaisvastuurakentamisen urakoitsijana ja rakennusurakoitsijana toimi Fira Oy. Toriparkkiin tuli 600 autopaikkaa.[1]
Vuonna 1952 alatorille rakennettiin yleinen WC-tila, joka muunnettiin myöhemmin yksityiseksi kellariravintola Metroksi. Vuonna 2012 kaupunki päätti, että ravintola Metro ja R-kioski eivät saa enää toimia alatorilla ja irtisanoi niiden vuokrasopimukset toukokuuhun 2013, mitä perusteltiin rakennustöillä[4]. Myös alatorilla tehtiin arkeologisia kaivauksia. Lisäksi siellä puhdistettiin saastunutta maaperää. R-kioski muutti torin toiselle puolelle ja Metro kolmeksi vuodeksi Lanunaukiolle, kunnes se lopetti. Lahden kauppatorin arkeologisten kaivausten tuloksia esitellään Lahden kaupunginmuseon tiloissa Fellmanin kartanossa.
