Kyösti Lehmus

Kyösti Edvard Lehmus (29. elokuuta 1871 Pori – 4. marraskuuta 1940 Pori)[1][2] oli suomalainen latoja, runoilija ja arkkiveisujen tekijä. Lehmus kirjoitti 1930-luvulla arkkiveisuja onnettomuuksista ja murhatapauksista ja hän oli viimeisiä arkkiveisuperinteen jatkajia Suomessa.[3]

Lehmus meni latojan oppiin 13-vuotiaana porilaiseen Bergbomin kirjapainoon. Hän oli sitten työssä eri kirjapainoissa Porissa vuoteen 1907 saakka, jolloin hän joutui lakon takia työttömäksi. Lehmus oli vuoden verran Kansan Lehdessä Tampereella ja sitten hän työssä Lahdessa vuoteen 1911 saakka. Lehmus oli välillä puolitoista vuotta työttömänä mutta oli sitten yhtäjaksoisesti työssä vuoteen 1918 saakka jolloin hän Suomen sisällissodan seurauksena joutui vankilaan. Vankilasta päästyään Lehmus oli työssä Hämeenlinnassa ja Loviisassa ja vuodesta 1920 lähtien taas Porissa. Hän oli välillä työssä Loviisassa vuonna 1926, palasi sitten Poriin mutta joutui työttömäksi kirjapainon sulkemisen takia.[3]

Lehmus otti osaa Suomen Kirjatyöntekijäin Liiton toimintaan Porissa, Lahdessa ja Loviisassa. Hän oli Porissa osaston sihteerinä ja oli mukana osaston laulukuorossa.[3]

Lehmus oli kymmenisen viimeistä elinvuottaan työttömänä, osittain sairauden takia. Viimeisinä kuukausina Lehmus joutui kunnalliskodin asukkaaksi, jolloin sammui myös hänen elämänliekkinsä. Lehmus haudattiin Porin Uudelle hautausmaalle.[1]

Teoksia

  • Järjestelmän kahleissa : kaksinäytöksinen näytelmä, kolme kuvaelmaa, kirjoittanut K. L. Työväen näytelmäkirjasto n:o 14. Kansan lehti, Tampere 1909
  • Laulu Tattarisuon löydöistä : Tattarinsuolta löytyi tässä joku aika sitten paljon ihmisruumiin osia, joille kaikille ei ole vielä omistajaa tavattu, vaikka kaivauksia onkin tehty runsaasti ; kirjoitti K. L. Tekijä, Pori 1931
  • Surulaulu "B. 2." haaksirikosta joka upposi Helsingin edustalla marrask. 4 p. 1931 ; kirjoitti K. L. Otto Andersin, Pori 1931
  • Surulaulu höyrylaiva Oberonin haaksirikosta joka upposi Kattegatilla 19 päivänä joulukuuta 1930 ; kirjoittanut K. L. Otto Andersin, Pori 1931
  • Surulaulu äidin murhasta ; kirjoitti ja kustansi K. L. Otto Andersin, Pori 1931
  • Surulaulu Esteri Rantasen muistolle, joka 14 vuotiaana joutui väkivaltaisen teon uhriksi sekä suohon peitettiin Kivennavalla syyskuun 15 päivänä 1932 ; kirjoitti ja kustansi K. L. Otto Andersin, Pori 1932
  • Surulaulu Lempi Ojalan muistolle joka Jalasjärvellä joutui murhaajan käsiin, jolta hän pääsi pakoon Salmin sillalle. Täällä mies hänet kuitenkin saavutti heittäen hänet jokeen mainitulta sillalta sunnuntaina 24 päivä huhtik. 1932. Ruumiin siunaus tapahtui sunnuntaina 8 p:nä toukok. jolloin 3000 nouseva saattojoukko kulki haudalle ; kirjoitti ja kustansi K. L. Otto Andersin, Pori 1932
  • Uusi laulu : Tattarisuon salaisuus selvitetty ; kirjoitti ja kustansi K. L. Otto Andersin, Pori 1932
  • Laulu murhaajasta joka raa'alla tavalla kirveellä murhasi ompelijatar Julia Anteroisen Hakilassa jouluk. 3 päivän iltana 1932 ; kirjoitti ja kustansi K. L. Jakaja Otto Andersin, Pori 1933
  • Laulu petomaisesta isästä joka Oulussa Tukkisaaren sillalta heitti jokeen 7-vuotiaan Rauha lapsosensa joulukuun 18 päivän iltana 1932 ; kirjoitti ja kustansi K. L. Jakaja Otto Andersin, Pori 1933
  • Säkeitä elämän poluilta ; kirjoitti ja kustansi K. L. Jakaja Otto Andersin, Pori 1933
  • Surulaulu "Louhen" uppoamisesta Kallaveden Räsälänlahdessa tiistaina toukok. 15 p:nä 1934 vieden mukanaan 33 matkustajaa ; kirjoitti ja kustansi K. L. Tekijä, Pori 1934
  • Muistosäkeitä raakalaismurhasta Siuntiossa marraskuun 17 päivänä 1934 missä vankikarkurit Hytti ja Tarvainen kaamealla tavalla murhasivat maanviljelijä Vinbergin vaimon ; kirjoitti K. L. Tekijä, Pori 1935
  • Muistosäkeitä ryöstömurhasta Ulvilan rukoushuoneella jouluk. 1 päivän iltana 1934 ja jossa diakonissa Mimmi Piirilä murhattiin sekä kaamean teon peittämiseksi rakennus poltettiin ; kirjoitti ja kustansi K. L. Tekijä, Pori 1935
  • Surusakeita hirvittavasta murhateosta Viipurissa, missa mies myrkytti vaimonsa ja poltti ruumiin keskuslammitysuunissa joulukuun 1 1935. Kyösti Lehmus, Pori 1936
  • Muistosäkeitä isän murhasta Lapväärtissä, missä 19-vuotias nuorukainen murhasi isänsä puukolla helmik. 4 p:nä 1936 ; kirj. K. L. Kyösti Lehmus, Pori 1936
  • Muistosäkeitä kaameasta ryöstömurhasta Forssassa, jonka uhriksi maanviljelijä Markula lankonsa palkkaamana joutui huhtik. 3 p:nä 1936 ; kirj. K. L. Kyösti Lehmus, Pori 1936
  • Muistosäkeitä raakalaisteosta Ylistaron Hanhikoskella, missä äiti myrkytti 6 lastaan, kaikki aivan nuorina: aviopuolisoilla jotka ovat noin 40 vuotiaita, on ollut kaikkiaan 9 lasta, joista 3 vielä elossa. Kyösti Lehmus, Pori 1936
  • Poimintoja lasten murhasta Sievissä, missä äiti ja isä yhteisestä sopimuksesta myrkyttivät neljä lastaan, marraskuulla 1936 ; kirj. K. L:-s. Tekijä, Pori 1937
  • 17-vuotias tyttö petomaisen verityön uhrina : lauantaina heinäkuun 16 p:nä 1938 tapahtui Valkealassa Lappalanjärven Verkkosaari-nimisessä yksinäisessä saaressa raaka verityö : murhaaja Narinen murhasi hyvin kammottavalla tavalla liikeapulaisen Sirkka Anna-Liisa Sihvolan sekä upotti ruumiin järveen : murha oli jo ennakolta harkittu ; kirj. K. L-s. Tekijä, Pori 1938
  • Muistiinpanoja naisen raakalaistyöstä Viipurissa tammik. 7-8 p:nä 1938, jolloin nuori, 21-vuotias nainen, nimeltään Laina Kärpänen, murhasi huonetoverinsa, 40-v. Hanna Karjalaisen : paloiteltuaan ruumiin aikoi hän polttamalla peittää kaikki jäljet, mikä ei kuitenkaan onnistunut : murha on maaliskuussa saatu selvitetyksi, kun murhaaja saatiin pidätetyksi. Tekijä, Pori 1938
  • Viinanmyyjän kammottava verityö Sippolassa : syyskuun 16 päivän iltana 1938 tapahtui Sippolan Mämmälässä hirvittävä verityö : päivällä pidetyillä käräjillä oli Sippolan Marinkylästä kotoisin oleva joutomies Toivo Hohti tuomittu viinan hallussapidosta 7 kuukaudeksi vankeuteen : kostoksi Hohti samana iltana ampui 4 henkilöä sekä haavoitti yhtä : - murhaaja ampui itsensä huomattuaan pakonsa turhaksi ; kirj. K. L-s. Tekijä, Pori 1938

Lähteet

Viitteet

Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!