Kurokset olivat usein votiivilahjoja Apollonille omistettuun temppeliin. Niitä pystytettiin myös haudoille. Kuroksia valmistettiin erityisesti 600- ja 500-luvuilla eaa. Niitä on löytynyt kaikkialta helleenisestä maailmasta, mutta eniten kuitenkin itse Kreikasta. Varhaisvaiheessa valmistettiin hyvin suurikokoisia kuroksia varsinkin Kreetalla. 500-luvun eaa. loppupuoliskolla kurosten koko läheni luonnollista kokoa ja ne muuttuivat realistisemmiksi, mikä loi pohjaa ihmisvartalon kuvauksen kehitykselle seuranneen klassisen kauden kuvanveistossa.[2][3][4] Kurosten, samoin kuin korejen, valmistaminen päättyi arkaaisen kauden myötä.[2][5]
Veistokset
Kurokset ovat aina parrattomia, alastomia nuoria miehiä. Ainoana vaatetuksena ovat joskus vyö tai hiusnauha, harvemmin saappaat. Nuorukaiset on kuvattu seisovana, vasen jalka hieman oikeaa edempänä, käsivarret suorina sivuilla tai hieman taivutettuina, ja kädet nyrkissä. Kuroksilla on atleettinen vartalo ja niiden ilme vaihtelee jäykän ilmeettömästä tuijotuksesta tyyliteltyyn, ja jopa hieman uhmakkaalta vaikuttavaan, valppauteen. Monilla kuroksilla on arkaaisille veistoksille tyypillinen arkaainen hymy. Veistoksille on ominaista myös jäyhä frontaalisuus, mikä heijasteli egyptiläistä vaikutusta. Veistosten materiaalina oli usein Kykladeilta peräisin oleva marmori. Niiden korkeus vaihtelee 150 cm:stä poikkeukselliseen 335 cm:n kokoon asti.[2][3][4]