PROFILBARU.COM

Kunoniakasvit
	; Kunonian (Cunonia capensis) hedelmiä.
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Streptophyta
Kaari:	Versokasvit Embryophyta
Alakaari:	Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka:	Euphyllophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Kladi:	Rosidit
Lahko:	Oxalidales
Heimo:	Kunoniakasvit Cunoniaceae ; R.Br., nom. cons.
Synonyymit
	Baueraceae Lindl.; Belangeraceae J.Agardh; Callicomaceae J.Agardh; Davidsoniaceae Bange; Eucryphiaceae Gay, nom. cons.; Spiraeanthemaceae Doweld;
Katso myös
	Kunoniakasvit Wikispeciesissä; Kunoniakasvit Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Kunoniakasvit (Cunoniaceae) on enimmäkseen eteläisellä pallonpuoliskolla kasvava kasviheimo koppisiemenisten Oxalidales-lahkossa, johon kuuluvat muun muassa käenkaalikasvit (Oxalidaceae). Kunoniakasvien suvuista suomenkielisellä nimellä on tunnettu lemmonpaulat (Anodopetalum), kunoniat (Cunonia), eukryfiat (Eucryphia), tuliharjat (Geissois) ja tineot (Weinmannia).^[1]^[2]

Tuntomerkit

Kunoniakasvit ovat puuvartiskasveja, joiden kasvu on jatkuvaa, ja joihin usein kerääntyy alumiinia. Lehtiasento on vastakkainen, ja lehdet ovat tavallisesti pääteparisia, joskus sormilehdykkäisiä. Lehdyköiden laidat ovat rauhashampaisia ja sivusuonet usein kulkevat hampaisiin saakka. Joskus lehdykät ovat korvakkeellisia. Lehdessä on yksi, tavallisesti pyöreä korvake; suvussa Lamanonia korvakkeita on kaksi. Kukat ovat melko pieniä, 4–10-lukuisia ja verhiö sekä teriö ovat tavallisesti suunnilleen samankokoisia. Hetiön morfologia vaihtelee, mutta palhot ovat usein terälehtiä pidempiä. Sikiäin on tavallisesti yhdislehtinen, tavallisesti kehänpäällinen, ja sisältää turvonneita istukoita. Vartaloita on usein monta ja luotit ovat pieniä, pallomaisia tai johteisia. Hedelmä on liiteluomainen kota tai tuppilo, joskus luumarja.^[3]

Levinneisyys

Kunoniakasvit kasvavat enimmäkseen eteläisen pallonpuoliskon trooppisissa osissa. Afrikassa niitä on vähän.^[3]

Luokittelu ja evoluutio

Kunoniakasvit kuuluvat Oxalidales-lahkon evoluutiopuussa haaraan, johon sisältyvien heimojen polveutumisjärjestys voidaan ilmaista kaavalla Cunoniaceae [Elaeocarpaceae (Brunelliaceae + Cephalotaceae)].^[3]

Heimossa on 27 sukua ja 280 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovat tineot (Weinmannia, 160 lajia) ja Pancheria (26 lajia).^[3]

Ruotsin liitukautisista kerrostumista noin 83 miljoonan vuoden takaa tunnetaan kukkafossiileja, jotka ilmeisesti kuuluvat kunoniakasveihin (laji on Platydiscus peltatus). Fossiilien heteet ovat kahtena kiehkurana, eivätkä palhot ole terälehtiä pidempiä. Terät ovat soikeita, koveria, kapeatyvisiä ja ulkopinnaltaan karvaisia. Istukat näyttävät hyvin turvonneilta laitaistukoilta; muodoltaan ne ovat nuolenkärjennäköisiä. Burmalaisessa meripihkassa, joka on ajoitettu 110–97 miljoonaa vuotta vanhaksi, esiintyy kukkia, jotka muistuttavat Ceratopetalum-suvun kukkia. Kyseisissä Tropidogyne-suvun kukissa on viisi siirottavaa verholehteä, kymmenen hedettä, kehänalainen sikiäin ja kolme erillistä vartaloa.^[3]

Kuvia

Lähteet

Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website, Cunoniaceae Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. (englanniksi)