Paolo Kullervo Killinen (15. maaliskuuta 1912 Rooma, Italia – 18. helmikuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen valtiotieteilijä, kommodori ja valtiotieteen tohtori. Hän toimi merivoimien palveluksessa vuosina 1934–1960. Sen jälkeen hän siirtyi Suomen Tietotoimiston toimitusjohtajaksi vuosiksi 1961-1972.[2] Hän oli perehtynyt erityisesti kansainväliseen politiikkaan. Ulkopoliittinen Instituutti myöntää hänen muistokseen perustetun Kullervo Killinen -palkinnon merkittävälle tutkijalle, joka osallistuu aktiivisesti kansainvälistä politiikkaa koskevaan keskusteluun ja jonka ajatukset ansaitsevat huomiota Suomessa.[3] Ensimmäisenä sen sai brittiläinen historioitsija Timothy Garton Ash vuonna 2006.[4]
Killinen toimi puheenjohtajana lukuisissa yhdistyksissä ja järjestöissä, esimerkiksi Meriupseeriyhdistys, Saaristomeren kadettipiiri, Valtiotieteellinen yhdistys, Laivaston kilta, Suomi Merellä -säätiö, Purjelaivasäätiö, Suomenlahden Nuorisopurjelaivat Oy, Jertec Oy, Pyhän Konstantinus Suuren ritarikunnan kv. neuvosto, sekä lukuisat maanpuolustuskillat.[1]
Killinen sai urallaan muun muassa Puolustusvoimain hopeisen ja kultaisen ansiomitalin, Laivaston Killan kultaisen ansiomerkin, SVUL:n kultaisen ansiomerkin, Meriupseeriyhdistyksen kultaisen ansiomerkin. Hänet nimitettiin myös Teksasin laivaston kunnia-amiraaliksi.
Kullervo Killisen vanhemmat olivat arkkitehti Väinämö Killinen ja Aino Ester Immonen.[5]
Teoksia
- Demokratia ja totaalinen sota, tutkimus poliittis-sotilaallisen sodanjohdon teoriasta, järjestelystä ja toiminnasta, 1956
- Kannella kun fregatin, 1991
- Kansainvälinen politiikka 1–2,
- Kansallinen etu ja kansainvälinen kehitys, 1967
- Laivat puuta, miehet rautaa moottoritorpedoveneiden taistelut Suomenlahdella 1941–1944, Orvo Peuranheimo, Jouko Pirhonen, Kullervo Killinen, 1956
- Maailman tapahtumat (toim.) 1964, 1965, 1966, 1967
- Miekka tuppeen poliittisen ja sotilaallisen johdon dualismi Suomen sodissa 1939–1944, 1983
- Pääsihteerikilpa, putosiko Max Jakobson – vai putosiko Suomi?, 1973
- Puolueettomuuden miekka suomen puolustuskysymyksen tarkastelua, 1964
- Sprengtportenin linja, Suomen turvallisuuspolitiikan alkuvaiheita, 1988
- Suomen tie sotaan 1940–41, 1975
- Tasavallan kulissimiehenä, 1974
- Tie kansainväliseen turvallisuuteen liitteenä katsaus nykyiseen turvallisuustutkimukseen, 1965
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
