Hiukkasfysiikassa ksii (Ξ) on yhteisnimitys sellaisille baryoneille, joissa on yksi ylös- (u) tai alas-kvarkki (d) sekä kaksi raskaampaa kvarkkia. Ellei toisin mainita, tarkoitetaan ksii-hiukkasella yleensä sellaisia baryoneja, joissa on kaksi outoa kvarkkia (s).
Ksii-baryonin spin voi olla joko 3/2 tai 1/2 riippuen siitä, ovatko kaikkien siinä olevien kvarkkien spinit samansuuntaiset vai onko niistä yhden spin vastakkaissuuntainen kuin molempien muiden.
Ksii-hiukkasten merkintänä käytetään kreikkalaista ksii-kirjainta, jonka jälkeen merkitään yläkulmaan sen varaus. Jos siinä esiintyy muita kuin ylös-, alas- tai outous-kvarkkeja, merkitään lisäksi alakulmaan muiden kvarkkien symbolit. Niinpä esimerkiksi Ξ-b sisältää yhden ylös-, yhden alas- ja yhden pohja-kvarkin (b). Jos hiukkasen spin on 3/2, lisätään merkintään asteriski, esimerkiksi Ξ-*b.
Kaikki ksii-hiukkaset ovat epävakaita. Ne ksii-hiukkaset, joiden spin on 3/2, ovat vahvalla vuorovaikutuksella erittäin nopeasti hajoavia resonanssihiukkasia.
Ensimmäiset ksii-hiukkaset löydettiin Brookhaven National Laboratoryssä vuonna 1964[1]
| Ksii-baryonit[2][3][4][5]
|
| Hiukkanen
|
Symboli
|
Kvarkkikokoonpano
|
Lepomassa
MeV/c²
|
Isospin
I
|
Spin(Pariteetti)
JP
|
Q
|
S
|
lumo-kvarkkien (c) lukumäärä
|
pohja-kvarkkien (b) lukumäärä
|
Keskimääräinen elinikä
s
|
Hajoamistapa
|
| Ksii
|
Ξ0
|
uss
|
1 314.86 ± 0.20
|
1/2
|
1/2+*
|
0
|
−2
|
0
|
0
|
(2,90 ± 0,99) · 10-10
|
Λ + π0
|
| Ksii
|
Ξ-
|
dss
|
1321.31 ± 0.13
|
1/2
|
1/2+*
|
−1
|
−2
|
0
|
0
|
( 1,639 ± 0,015) · 10-10
|
Λ + π0
|
| Ksii-resonanssi
|
uss
|
1 531.80(32)
|
1/2
|
3/2+
|
0
|
−2
|
0
|
0
|
|
Ξ0 + π0
|
| Ksii-resonanssi
|
Ξ-* {1530)
|
dss
|
1 535.0(6)
|
1/2
|
3/2+
|
−1
|
−2
|
0
|
0
|
|
Ξ+ + π0
|
| Lumo-ksii
|
Ξc+
|
usc
|
2 467.9 ± 0.4
|
1/2
|
1/2* +*
|
+1
|
−1
|
+1
|
0
|
(4,42 ± 0,26) · 10-13
|
|
| Lumo-ksii
|
Ξc+
|
dsc
|
2 471.0 ± 0.4
|
1/2
|
1/2* +*
|
0
|
−1
|
+1
|
0
|
(1,12 ± 0,13) · 10-13
|
|
| Lumo-ksii-resonanssi
|
Ξc+*
|
usc
|
2 575.7±3.1
|
1/2
|
1/2+†
|
+1
|
−1
|
+1
|
0
|
|
Ξc+ + γ
|
| Lumo-ksii-resonanssi
|
Ξc0*
|
dsc
|
2 578.0±2.9
|
1/2
|
1/2+†
|
0
|
−1
|
+1
|
0
|
1,1 · 10-13
|
Ξc0 + γ
|
| Kaksoislumo-ksii †
|
Ξcc2+
|
ucc
|
|
1/2*
|
1/2* +*
|
+2
|
0
|
+2
|
0
|
|
|
| kaksoislumo-ksii
|
Ξcc+
|
dcc
|
3 518.9 ± 0.9[c]
|
1/2*
|
1/2* +*
|
+1
|
0
|
+2
|
0
|
3,3 · 10-14 [a]
|
Λc+ + K- + π+ tai
p+ + D+ + K-
|
| Pohja-ksii
|
Ξb0
|
usb
|
5 792 ± 3
|
1/2*
|
1/2* +*
|
0
|
−1
|
0
|
−1
|
(1,42 ± 0,28) · 10-12 [b]
|
|
| Pohja-ksii (Cascade B)[6][7]
|
Ξb-
|
dsb
|
5 792.9 ± 3.0
|
1/2*
|
1/2* +*
|
−1
|
−1
|
0
|
−1
|
1,42 · 10-12
|
|
| Kaksoispohja-ksii †
|
Ξb0
|
ubb
|
|
1/2*
|
1/2* +*
|
0
|
0
|
0
|
−2
|
|
|
| Kaksoispohja-ksii †
|
Ξbb-
|
dbb
|
|
1/2*
|
1/2* +*
|
−1
|
0
|
0
|
−2
|
|
|
| Lumo-pohja-ksii†
|
Ξbc+
|
ucb
|
|
1/2*
|
1/2* +
|
+1
|
0
|
+1
|
−1
|
|
|
| Lumo-pohja-ksii †
|
Ξc+0
|
dcb
|
|
1/2*
|
1/2* +*
|
0
|
0
|
+1
|
−1
|
|
|
[a] Epävarma
[b] b-baryonin mitattu keskimääräinen elinikä sen hajotessa kahdeksi samanmerkkisesti varautuneeksi hiukkaseksi
† Hiukkasta ei ole havaittu eikä sen kvanttilukuja kuten spiniä ole todennettu
Katso myös
Lähteet
- ↑ The Xi Baryon
- ↑ V. Abazov: Direct observation of the stange b baryon Xib-, cite arxiv, eprint=0706.1690v2, D0 Collaboration 2007
- ↑
Fermilab physicists discover "triple-scoop" baryon Fermilab. Viitattu 14.6.2007.
- ↑
Back-to-Back b Baryons in Batavia Fermilab. Viitattu 25.6.2007.
- ↑ T. Aaltonen: Observation and mass measurement of the baryon Xi(b)-, eprint 0707.0589, CDF Collaboration, 2007
- ↑ V. M. Abazov et al.: Direct observation of the strange b baryon Xi(b)-. Physical Review Letters, 2007, 99. vsk, s. 052001. doi:10.1103/PhysRevLett.99.052001 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.4.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ T. Aaltonen et al.: Observation and mass measurement of the baryon Xi(b)-. Physical Review Letters, 2007, 99. vsk, s. 052002. doi:10.1103/PhysRevLett.99.052002 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.4.2008. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
