Kirjaston kokoelmat käsittävät noin 3 miljoonaa nimikettä. Kirjastoa johtaa tohtori Tatijana Petrić.[3]
Historia
Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto kertoo kirjastotoimintansa olevan jatkoa jesuiittojen vuonna 1611 perustaman kollegiumille kirjastoineen. Tuohon oppilaitokseen avattiin 1645 oma kirjastotila, josta piti huolta kirjastonhoitaja. Oppilaitos muutetaan vuonna 1669 Zagrebin akatemiaksi (Academia Zagrabiensis) ja kirjasto kokoelmineent siirretään dominikaaliluostarilta vapautuneeseen rakennukseen.[2]
Vuonna 1776, jesuiittojen toiminnan loputtua kolmea vuotta aiemmin, kirjasto siirretään osaksi Kuninkaallista Zagrebin tiedeakatemiaa (Regia Academia Zagrabiensis). Vuonna 1816 annetaan säädös rajoitetusta vapaakappaleoikeudesta, ja kirjaston merkitys alkaa jälleen kasvaa. Vuonna 1837 vapaakappalesäädös laajennetaan koskemaan koko Kroatian ja Slavonian aluetta; kirjasto saa latinalaisen nimen Nationalis Academica Bibliotheca.[2]
Vuonna 1874 perustetaan kuninkaallinen Zagrebin yliopisto ja akateemisesta kirjastosta (Bibliotheca Regiae Academiae Zagrabiensis) tulee osa yliopistoa. Kirjasto nimetään yliopiston kirjastoksi. Vuonna 1913 kirjasto muuttaa ensimmäiseen varsinaisesti kirjastolle varattuun rakennukseen Zagrebissa (21 Marko Marulić Square); kokoelmiin kuuluu tällöin 110 000 nidettä. Rakennukseen varatut tilat 500 000 nimikkeelle käyvät kuitenkin ahtaiksi.[2]
Vuonna 1988 uuden kansallis- ja yliopistokirjaston rakennustyöt alkavat. 28. toukokuuta 1995 kansalliskirjaston uudisrakennus avaa ovensa yleisölle.[2]
Lähteet
↑Arkistoitu kopio Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto Zagrebissa, nsk.hr. Arkistoitu 7.6.2017. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
↑ abcdeArkistoitu kopio Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto Zagrebissa, nsk.hr. Arkistoitu 6.6.2017. Viitattu 28.8.2017. (englanniksi)
↑ abArkistoitu kopio Kroatian kansallis- ja yliopistokirjasto Zagrebissa, nsk.hr. Arkistoitu 7.6.2017. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)