25. joulukuuta 2020 mennessä Venäjällä oli virallisesti todettu 2 934 695 koronavirustartuntaa. Koronaviruksen aiheuttamia kuolemantapauksia oli virallisesti 52 434.[4]
Alussa testaus oli vähäistä, mutta toukokuusta asti runsasta.[5] Maalis-huhtikuussa pandemia ruuhkautti ja ylikuormitti terveydenhuollon ainakin Moskovassa ja Pietarissa. Monin paikoin esiintyi pulaa hengityskoneista ja suojavarusteista. Syrjäseuduilla Venäjän terveydenhuoltojärjestelmä oli jo valmiiksi heikossa kunnossa.[6] Venäjän hallitus vitkasteli alussa sulkutoimissa, jotka se aloitti maaliskuun puolivälissä. Sulut olivat muun muassa lomaa töistä ja osittaisia ulkonaliikkumiskieltoja. Venäjän hallitus pyrki purkamaan touko-kesäkuussa sulkuja, jotka haittasivat maan taloutta.[7][8] Koronavirusta oli silti liikkeellä paljon, esimerkiksi Pietarin sairaalat olivat täynnä.[9][10]
Venäjän epäillään kaunistelevan ja vähättelevän koronatilastoja. Useiden medioiden ja asiantuntijoiden mukaan tartuntoja ja kuolemantapauksia oli todennäköisesti enemmän. WHO totesi, että Venäjän alhaista kuolleisuutta on vaikea ymmärtää.[11] Ylikuolleisuudesta päätellen vuonna 2020 Venäjällä kuoli koronaan jopa 324 000 henkeä, mutta tilastoituja koronaviruskuolemia oli 104 000.[12] Elinajanodote on laskenut yli kaksi vuotta. Vuonna 2019 se oli 73,3 vuotta ja vuonna 2020 se oli 71,1 vuotta. Aiemmin Putinin suunnitelmana oli nostaa elinikä vuoteen 2030 mennessä 78 vuoteen.[13]
Koronavirustapausten määrä pieneni hieman kesällä. Syksyllä nousi uusi aalto, joka ylikuormitti laajalti terveydenhuollon.
Pandemian kehitys Venäjällä. Cases: sairastuneita. Deaths: kuolleita. Määräasteikko on logaritminen.
6. maaliskuuta todettiin kuusi tautitapausta henkilöillä, jotka olivat tulleet Italiasta. Seuraavina päivinä todettiin lisää ulkomailta tulleita tapauksia. 13. maaliskuuta tauti todistetusti levisi ihmiseltä ihmiselle, jolloin yksi yhteensä 11:stä tuona päivänä todetusti oli saatu paikallisena tartuntana. Tuolloin oli 45 tartuntaa.[14] 16. maaliskuuta oli 93 tartuntaa, ja Moskova alkoi erottua tautikeskuksena. Seuraavalla viikolla ilmeni joka päivä kymmeniä tapauksia eri puolilla Venäjää. 25. maaliskuuta päivittäisten tartuntojen määrä ylitti sadan Venäjällä ja Moskovassa.[15]
Kreml väitti vielä 26. maaliskuuta, ettei Venäjällä ole epidemiaa.[16]
Tauti levisi nopeasti huhtikuussa, niin että 7. huhtikuuta alkaen uusia tapauksia oli yli sata päivässä, 9. huhtikuuta tautia oli yli 10 000 henkilöllä. Tuolloin oli 76 kuollut.[17] 30. huhtikuuta tautitapauksia oli yhteensä 106 498, joista uusia tapauksia tuona päivänä 7 099, Tällöin 1 073 oli kuollut.[18] 6. toukokuuta Venäjän sairaaloissa oli yli 100 000 koronavirusepäiltyä. 4 000 näistä oli lapsia.[19]
Viruksen tartunta alkoi hidastua toukokuussa.[20] Moskovassa kuoli toukokuussa 5 260 ihmistä koronavirukseen.[21] Elokuussa uusien tartuntojen ja kuolemien määrä oli yhä runsas, mutta vähenemään päin.[22]
Syys-lokakuussa maassa nousi uusi koronavirusaalto. Moskovassa oli 8. lokakuuta mennessä ollut yli 320 000 koronavirustapausta.[23] 10. lokakuuta mennessä Pietarissa oli ollut 46 562 koronavirustapausta ja virukseen liittyviä kuolemia ainakin 3 184. Uusia tapauksia ilmeni 460 päivässä.[24] 13. lokakuuta oli Moskovassa 4 618 uutta tapausta, eniten sitten toukokuun. Sairaalan joutui vuorokaudessa 1 258 potilasta. Hengityskoneessa oli 297 ja kuolleita 58. Samana päivänä oli Pietarissa 557 tartuntaa ja 34 kuollutta.[25] Koko maassa tapausmäärät kasvoivat.[26] Venäjällä oli 13. lokakuuta mennessä 1 326 178 sairastunutta, joista menehtyneitä oli 22 966.[25]
Lokakuun puolivälissä eri puolilla Venäjää määrättiin uusia rajoituksia.[27] Tällöin Venäjällä oli jo eniten tartuntoja päivässä sitten pandemian alun.[28] 26. lokakuuta 38 duuman jäsentä oli sairaalassa koronaviruksen takia. Siihen mennessä yhteensä 91:llä duuman kansanedustajista oli tai oli ollut koronavirus.[29][30] Yksi duuman jäsenistä oli tuolloin teho-osastolla, ja yksi menehtynyt koronavirukseen aiemmin.[31]
Viranomaiset määräsivät 27. lokakuuta kasvomaskit pakollisiksi julkisiin tiloihin. Yölliset yleisötilaisuudet kiellettiin samoin ravintoloiden aukiolo kello 23:n jälkeen. Tuona päivänä kuoli Venäjällä koronaan 320 henkilöä, ja yhteensä oli siihen mennessä kuollut 27 000.[32]
Koronaviruspotilaille varatuista sairaalapaikoista oli 29. lokakuuta käytössä yli 80 prosenttia, joillakin alueilla jopa 95 prosenttia.[33]
Moskovassa oli 11. marraskuuta otettu käyttöön jäähalliin keväällä rakennettu kenttäsairaala. Moskovassa oli vapaita sairaalapaikkoja, mutta monilla syrjäseuduilla sairaalat olivat täynnä.[34] Lääkärit eivät ottaneet sairaaloihin sisään iäkkäitä koronaviruksesta kärsiviä hoitopaikkojen puutteen takia.[35]
Tutkiva journalistirymä Projekt kertoi 9. joulukuuta, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut syksyllä 2020 pääosin eristyksessä Sotšissa paossa koronan runtelemaa Moskovaa. Sotšiin on rakennettu Putinin työhuoneen kopio, jolloin näyttää siltä, että Putin tekisi työtään Moskovasta käsin.[36]
Pandemian vaikutus
Venäjän koronavirustilanne herätti huolta myös Suomessa.[37] Huhti-toukokuussa tartuntojen määrä Venäjällä kasvoi nopeasti. Se ruuhkautti ja ylikuormitti terveydenhuollon. Suojavarusteista oli huutava pula. Venäjä asetti monia sulkuja maaliskuun puolivälissä: rajat kiinni, kokoontumisia ja ulkona liikkumista rajoitettiin.[38] Sairaaloiden lähelle ilmestyi maalis-huhtikuussa yhä piteneviä ambulanssijonoja.[39][40] Moskovan sairaalapaikat olivat käytännössä lopussa toukokuun alussa, niissä oli 17 000 potilasta.[41] Pietarissa tehtiin varasairaaloita.[42] Toukokuun alkuun mennessä tautiin oli kuollut sata lääkäriä. Voitonpäivää ei Venäjällä vietetty koronaviruksen takia.[43] Moskovassa ja Pietarissa syttyi Uralilla valmistettuja hengityskoneita tuleen ja muutamia potilaita kuoli ilmeisesti tämän takia.[44][45] 12. toukokuuta epidemia näytti hidastuvan.[46] Pietarin sairaaloissa oli pulaa laitteista toukokuun puolivälissä.[47] 37 Moskovan sairaalaa tai muuta hoitopaikkaa oli muutettu koronasairaaloiksi. Useita lääkäreitä irtisanoutui suojavarusteiden puutteen takia.[48]
Tunnetuista venäläisistä muun muassa pääministeri Mihail Mišustin ja Kremlin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov saivat koronavirustartunnan.[49][50] Myös Tšetšenian tasavallan johtaja Ramzan Kadyrov sai koronaviruksen.[51]
Testaamattomat koronavirustapaukset ja kuolemat
Toukokuussa Venäjää arvosteltiin koronavirukseen kuolleiden todellisen määrän salaamisesta. Venäjä kiisti tämän. Mutta esimerkiksi Dagestanissa todettiin 29 koronasta ja 657 keuhkokuumeesta johtunutta kuolemaa.[52] Kolmasosa toukokuussa 2020 hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselyn vastaajista kertoi, että heitä oli kehotettu ilmoittamaan liian vähän koronavirustapauksia,[53] joita ilmoitettiin esimerkiksi keuhkokuumepotilaiksi. Lisäksi kyselyyn vastanneista 40 prosentilla oli puutteita suojavarusteista, Toukokuun neljännellä viikolla yli 300 hoitohenkilökuntaan kuulunutta oli kuollut koronaan.[54]
Pietarissa oli kesäkuun 4. päivään mennessä 1 744 tartuntaa ja 266 todistetusti koronavirukseen kuollutta. Mutta toukokuussa oli kuollut 1 552 ihmistä, mikä on 32 prosenttia normaalia enemmän. Ylimääräiset kuolemat johtuivat melko varmasti koronaviruksesta.[55]
Kesäkuun 10. päivään mennessä Pietarin sairaaloihin otettiin 643 potilasta, joilla oli keuhkokuume. Uusia koronavirustartuntoja oli virallisesti vain 313. Fontanka-lehden mukaan Pietarissa kuoli toukokuussa 1 552 enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin kuoli 4 875. Testien mukaan Pietarissa on kuollut koko epidemian aikana koronavirukseen vain 561. Virallisesti koronaan sairastui kesäkuun alkuun mennessä 20 043, mutta Fontankan mukaan koronaan oli sairastanut ainakin 30 000, jos mukaan luetaan sairaalaaloiden "keuhkokuumetapaukset". Sairastuneet karttoivat Lenekspon tilapäissairaalaa, jossa oli pula suojavarusteista, lääkkeistä ja henkilökunnasta. Kesäkuun 10. päivään mennessä yli 400 lääkäriä oli kuollut koronavirukseen. Tassin mukaan koronavirus on todettu yli 3 000 sairaanhoidon työntekijällä, joista kahdeksan on kuollut.[9]
Marraskuussa oli todettu 33 000 koronaviruskuolemaa Venäjällä. Venäjän hallituksen entisen tilastotieteilijä Andrei Rakshan mukaan huhti-marraskuussa kuoli kuitenkin 160 000–170 000 enemmän kuin aikaisempina vuosina samoina kuukausina. Venäjän virallisten tielastojen mukaan ylikuolleisuus oli 117 000 , joista 21 000 oli kuollut koronavirukseen.[56]
Tammi-marraskuun välisenä aikana oli 230 000 ylimääräistä kuolemaa, joista 80 prosenttia liittyi koronavirukseen. Testein todettuja koronaviruskuolemia oli 114 000. Marraskuussa kuoli 78 541, mikä on 56 prosenttia enemmän kuin viime marraskuussa. Todettuja koronaviruskuolemia oli alun ilmoituksen mukaan vain 11 905. Myöhemmin ilmoitetiin kaikki marraskuun koronavirustapaukseen liittyvät kuolemat, joita oli 35 645.[57]
Näytteiden tutkimus
Venäjällä todettiin 14. huhtikuuta mennessä yli 21 000 tartuntaa, mikä oli kansainvälisesti verrattuna melko vähän Venäjän asukaslukuun nähden.[58] Kaikki Venäjän sairaaloiden keräämät koronavirusnäytteet oli tutkittu vain yhdessä tutkimuslaitoksessa Siperiassa, jonka menetelmää asiantuntijat ja osa maan kansanedustajista epäili epätarkaksi.[59] Näytteiden tulosten saaminen kesti kauan ruuhkaantuneessa laitoksessa, eikä analyysia oltu joskus toimitettu lainkaan. Venäjän kuluttaja- ja terveystarkastusviranomainen Rospotrebnadzor ei aluksi myöntänyt muille laitoksille tutkimuslupaa, mutta näytteiden analysointilupia annettiin myöhemmin muillekin laitoksille.
19. maaliskuuta mennessä näytteet analysoi valtiollinen Vektor-tutkimusjätti. Vektorin tutkimusnäytteiden tulokset herättivät epäilyksiä, sillä se oli tutkinut 11.3. mennessä 76 963 näytettä, joista 28 oli osoittautunut positiivisiksi. Virusta löydettiin siis vain 0,036 prosentista tutkituista näytteistä. 18.3. mennessä tutkitusta noin 116 000 näytteestä 0,09 prosentista löytyi virus,[59] ja 19.3. mennessä virus löytyi 199 133 000selvennä tapauksesta.[60] Luku oli maailman alhaisin. Lääketieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen venäläisen PCR-News-sivuston mukaan syynä ei ollut se, että venäläiset lääkärit lähettäisivät tavallisten kausi-influenssapotilaiden näytteitä turhaan tutkittaviksi. Sen mukaan syynä oli Vektorin tutkimusmenetelmä, jonka Venäjän tarkastusvirasto hyväksyi helmikuussa. Analyysi jätti osan viruksista havaitsematta. Tämä "leikkaava" menetelmä otettiin käyttöön, koska testejä ja tuloksia piti saada nopeasti. Luvut herättivät epäilyksiä asiantuntijoiden lisäksi myös poliitikoissa.
Sairaalat Moskovassa ja Pietarissa olivat täyttymässä, sillä kausi-influenssapotilaiksi kirjattuja hengitysoireisia potilaita oli runsas kolmasosa enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.[61]
Rokotteiden kehittely
Venäjällä kehitettiin kuusi rokoteaihiota.[62] Maassa aloitettiin 20. maaliskuuta rokoteaihioiden eläinkokeet.[63] Kesäkuun alussa oli kehitteillä 47 eri versiota koronavirusrokotteesta.[64]
22. toukokuuta valtiollisen Gamalei-tutkimuskeskuksen työntekijät alkoivat itse testata rokotettaan.[65] Tämä vektorirokote perustuu adenoviruksen käyttöön koronaviruksen piikkiproteiinin kantajana. Kesällä venäläiset testasivat rokotetta armeijan vapaaehtoisilla koehenkilöillä.[66][67]
Rokotteen arveltiin lähtevän jakeluun 6–7 kuukauden päästä.[68] Tällöin rokote olisi maailman ensimmäinen koronavirusrokote.[69] Lännessä syytettiin Venäjän hakkereita rokoteideoiden varastamisesta.[70] Venäjän kansallisen sijoitusrahaston johtaja vastasi, että maassa oli solmittu sopimus myös brittirokotteen hankkimisesta.[71]
Rokotteen valmistus oli määrä alkaa syyskuussa 2020 ja enemmän vuoden 2021 alussa.[72] Venäjällä oli myös kaksi muuta edistynyttä rokotehanketta.[73]
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti 11. elokuuta 2020, että rokote on valmis ja toivoi sen saatavan pian massatuotantoon. Putin kertoi tyttärensä jo ottaneen uuden rokotteen.[74]
Venäjä alkoi rokottaa riskiryhmiä, terveydenhuollon henkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä ja opettajia 5. joulukuuta Sputnik V:lla.[75][76] Tuolloin oli valmiina kaksi miljoonaa rokoteannosta.[77]
Infodemia
Venäjällä pandemiaan liittyi alusta alkaen myös infodemia. Keväällä venäläisissä tiedotusvälineissä oli runsaasti koronavirusta koskevia valeuutisia. Osa suunnattiin venäläiselle kotiyleisölle, osa ulkomaille.[78] Kremlin hallinnoimat televisiokanavat syyttivät länsimaita koronaviruksen tahallisesta kehittämisestä ja levityksestä. Venäläisille kohdistetussa valtionmediassa pandemian pääsyntipukiksi nimettiin Yhdysvallat.[79] Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset havaitsivat, että tuhannet Venäjään kytkeytyvät tilit Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa levittivät virheellisiä väitteitä Yhdysvalloista koronaepidemian käynnistäjänä. Venäläisten salaliittoteorioiden keskiössä oli kansainvälisiä rokotetutkimuksia hyväntekeväisyystyönä rahoittava Bill Gates. Valeuutisissa ja somepostauksissa Gatesin väittiin rahoittaneen uuden koronaviruksen ja hänet esittiin syylliseksi koko COVID-19-pandemiaan. Myös suomenkielisillä valeuutissivustoilla levitettiin koronakevään aikana väitteitä Gatesin osallistumisesta tahallaan koronaviruksen levittämiseen Italiassa. Monien suomen kielelle käännettyjen valeuutisten alkuperäinen lähde on RT tai Sputnik.[79]
