Vuoden 2015 koripallon EM-kilpailut olivat järjestyksessään 39:nnet. Alun perin Ukrainassa pidettäviksi tarkoitetut kisat järjestettiin viidessä kaupungissa neljässä eri maassa 5.–20. syyskuuta 2015. Vuoden 2015 EM-kilpailut olivat historian ensimmäiset useammassa kuin yhdessä maassa pelatut.
Mestaruuden voitti EM-turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valitun ja korikuninkuuden voittaneen Pau Gasolin johdolla kolmannen kerran historiassaan Espanja, joka voitti loppuottelussa Liettuan 80–63. Espanja ja Liettua saivat suorat olympiapaikat Rio de Janeiron kesäolympialaisiin 2016. Gasolin MVP-valinta oli vuodesta 1939 järjestettyjen EM-kilpailujen toinen kerta, kun palkinto myönnettiin toisen kerran samalle pelaajalle. Pudotuspelivaihetta isännöinyt Ranska voitti pronssiottelussa Serbian 81–68. EM-turnauksen toimittua karsintaturnauksena Rion kesäolympialaisiin saivat suorien olympiapaikkojen lisäksi sijoille 3–7 yltäneet joukkueet paikan olympiakarsintaturnauksiin. FIBA Europelle myönnettiin ennen EM-turnauksen alkua yksi lisäpaikka Rion olympialaisten lisäkarsintaan, minkä vuoksi otteluohjelmaan lisättiin sijoitusottelu 7. sijasta.[1]
Ranskan Tony Parker ohitti alkulohko-ottelussa Puolaa vastaan kreikkalaisen Nikos Galisin kaikkien aikojen eniten pisteitä EM-kilpailuissa tehneenä pelaajana.[2] Myös Saksan tähän turnaukseen maajoukkueuransa päättänyt[3]Dirk Nowitzki[4] ja Espanjan Gasol ohittivat Galisin pistemäärän turnauksen aikana. Parker nousi myös EM-kilpailujen historian eniten koriinjohtaneita syöttöjä antaneeksi pelaajaksi. Serbian Miloš Teodosić antoi yksittäisessä ottelussa 14 koriinjohtanutta syöttöä, EM-kilpailujen ennätyksen.[5]
Ranskan ja Turkin välisen neljännesvälieräottelun yleisömäärä 26 135 rikkoi sekä voimassa olleen EM-ottelujen yksittäisten ottelujen katsojaennätyksen vuodelta 2005 että sisätiloissa pelattujen koripallo-otteluiden Euroopan ennätyksen vuodelta 2014. Yleisöennätys parani välieräottelussa Espanja–Ranska 26 992:een,[6] ja loppuottelussa vielä 27 372:een. Turnauksen kokonaisyleisömäärä oli huomattavasti vuosien 2013 ja 2011 EM-kilpailuja korkeampi.[7][8]
Vuoden 2015 EM-lopputurnaukseen selviytyneet maat.
Kisaisännyyttä hakivat Ranska, Saksa, Kroatia sekä Italia, mutta maat vetäytyivät hakuprosessista vastalauseena FIBA Europen luottamuspulalle.[9] Kisat myönnettiin lopulta Ukrainalle, mutta kesäkuussa 2014 FIBA Europe päätti siirtää kisat pois Ukrainasta.[10] Kisoja varten Ukrainaan oli tarkoitus rakentaa kuusi uutta koripallohallia. Suurin halli olisi tullut Kiovaan, jonne suunnitelmien mukaan oli tarkoitus rakentaa 16 000 katsojan halli.[11]
Heinäkuun 2015 lopussa Kansainvälinen koripalloliitto kielsi EM-turnauspaikan saavuttaneen Venäjän osallistumisen kansainvälisiin arvotunauksiin maan poliittisen johdon sekaannuttua kansallisen koripalloliiton toimintaan. Osallistumiskielto kumottiin elokuun alussa. Venäjän koripalloliiton jäsenille langetetut sanktiot pysyivät voimassa.[12]
Turnauksen pudotuspeliottelut pelattiin LillenStade Pierre-Mauroylla, joka on tavallisesti jalkapallokäytössä, mutta jonne sisästadioniksi muutettuna mahtui noin 27 000 katsojaa.[13] Edellisistä kisoista poiketen pudotuspelit pelattiin suoraan ottelupareina, eikä jatkolohkoja pelattu.[14]
Kroatian voittanut Tšekki eteni ensimmäistä kertaa EM-historiassaan kahdeksan parhaan joukkoon.[15] Puolan ja Espanjan ottelu eteni tasaisena kolme ensimmäistä neljännestä, mutta Espanja suurensi piste-eroa päätösneljänneksellä.[16]
Espanja voitti Kreikan kahdella pisteellä Pau Gasolin tehtyä Espanjalle 27 pistettä. Tšekki ja Serbia pelasivat kolme neljännestä tasaisesti, mutta ottelussa 14 koriinjohtanutta syöttöä antaneen Miloš Teodosićin johdolla Serbia heitti päätösneljänneksellä enemmän eroa ja eteni välieriin. Italian ja Liettuan välinen ottelu oli tätäkin tasaisempi ja meni jatkoajalle, jossa ottelussa kolmen pisteen heitoissaan 61-prosenttisesti onnistunut Liettua oli parempi.[17][18][19][20][21]
Välierien voittajat saivat suorat olympiapaikat Rion vuoden 2016 kesäolympialaisiin. Espanjan Pau Gasol teki pitkän ja menestyksekkään maajoukkueuransa piste-ennätyksen tehtyään 40 pistettä eli puolet kaikista Espanjan pisteistä kotijoukkue Ranskaa vastaan jatkoajalle venyneessä kahden lähimenneisyyden menestysjoukkueen ottelussa. Gasol johdatti Espanjan EM-finaaliin erittäin tiivistunnelmaisesta ottelusta tehtyään muun muassa tärkeitä donkkeja ottelun loppuhetkillä.[22][23][24] Myös toinen välieräottelu oli tasainen mutta ratkesi varsinaisella peliajalla Liettualle kolmen pisteen erolla.[25][26] Sekä Ranska että Serbia hävisivät välierissä ensimmäisen ottelunsa turnauksen aikana.[27]
Ottelusta odotettiin etenkin kahden huipputason korinaluspelaajan, Espanjan Pau Gasolin ja Liettuan Jonas Valančiūnaksen kaksintaistelua.[31][32] Valančiūnas ei lopulta pystynyt haastamaan Gasolia tarvitusti ja sai virheensä täyteen ennen peliajan loppua. Gasol jatkoi turnauksen erinomaisia esityksiään ja teki 25 pistettä sekä otti 12 levypalloa. Lisäksi hän antoi neljä koriinjohtanutta syöttöä ja torjui vastustajan heiton kolmesti. Espanja voitti ensimmäisen neljänneksen 19–8 eikä päästänyt Liettuaa pisteissä lähietäisyydelle sen ajoittaisista yrityksistä huolimatta.[33] Loppuottelua seurasi 27 372 katsojaa, Euroopan ennätysmäärä. Euroopan mestaruus oli Espanjalle kolmas viimeisimpien neljän turnauksen aikana.[34]
Gasol voitti EM-turnauksen arvokkaimman pelaajan palkinnon toisen kerran urallaan; ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin hänelle vuonna 2009. Gasolia aikaisemmin vuodesta 1939 järjestettyjen EM-kilpailujen arvokkaimman pelaajan palkinnon oli voittanut kahdesti vain Jugoslavian Krešimir Ćosić 1970-luvulla.[38] Gasol valittiin myös kahdeksannen kerran FIBA:n alaisten mestaruusturnausten (MM ja EM) tähdistöviisikkoon, millä määrällä hän nousi historian kärkipaikalle ohittaen Ćosićin ja Neuvostoliiton Sergei Belovin. Gasol voitti myös EM-turnauksen korikuninkuuden kolmannen kerran ja nousi sivuamaan Saksan Dirk Nowitzkin kärkitilaa.[39][40]
.jpg)
