Kondriitti NWA 869, joka on tyyppiä L4-6. Siinä näkyy kondreja ja metallipallojaPhnom Penh Kondriitti tyyppiä L6 - 1868
Kondriitti on jyvärakenteinen kivimeteoriitti. Näistä avaruudessa muodostuneista jyvistä käytetään nimitystä kondruuli (Chondrule)[1]. Kondriitit eivät ole muuttuneet paljon siihen asteroidiin nähden, josta ne ovat lähtöisin ja koska ne eivät ole koskaan kuumentuneet, ne eivät ole sulaneet.[2] Rakenteessa on siis samanlaisia piirteitä kuin Auringossa ja muussa aurinkokunnassa. Ne ovat myös syntyneet samaan aikaan aurinkokunnan kanssa.[3]
Hiilikondriitit ovat peräisin asteroidivyöhykkeellä sijaitsevista tummista asteroideista.[4] Ne ovat muodostuneet jäästä, kivestä, metallista ja hiilipitoisesta orgaanisesta materiaalista. Tavallisesti hiiltä on suunnilleen yksi prosentti kivestä.[4] Kaikkein suurin asteroidi Ceres on luultavasti samaa materiaalia kuin hiilikondriitit.[4]
Tavalliset kondriitit
Yleisimpiä Maahan putoavista meteoriiteista ovat tavalliset kondriitit, jotka ovat peräisin asteroidivyöhykkeen keskivaiheilta.[4] Ne sisältävät kiveä ja metallia. H-kondriiteissa on paljon rautaa ja L-kondriiteissa vähän, kun taas LL-kondriiteissa on vähän rautaa ja vähän metallista rautaa.[4] Monet tavalliset kondriitit kuumenivat asteroideissa kiinni ollessaan ja muuttivat rakennettaan metamorfoosissa.[4]S-tyypin asteroidit ovat yleisiä ja saattavat olla tavallisten kondriittien alkuperä.[4]
Enstatiittikondriitit
« Saint Sauveur » Enstatiittikondriitit EH5
Enstatiittikondriitit tulevat asteroidivyöhykkeen sisäpuolelta Marsin läheltä.[4] Kun ne muodostuivat, ei ollut paljoa happea saatavilla, joten niissä on epätavallisia mineraaleja: enstatiittikondriittien sulfidimineraaleja ei löydy Maapallolta, jossa on happea runsaasti.[4] Ne sisältävät myös metallista rautaa.
