Kirsi Máret Paltto (s. 1974 Fierranjohka) on Norjan Kaarasjoella asuva saamelainen taiteilija, kirjailija, kääntäjä, opettaja, ja yrittäjä (ABC-Company E-skuvla AS).[1][2]
Paltto on valmistunut Tromssan yliopistosta filosofian kandidaatiksi. Hänen esikoiskirjansa oli pohjoissaamenkielinen Gos don leat, Elle? (2019).[1] Kirjan on kääntänyt norjaksi Anne Osvaldsdatter Bjørkli - Hvor er du, Elle?, suomeksi Kaija Anttonen - Missä olet, Elle? (2021), luulajansaameksi Gånnå dån la, Ielli, (2024) etelänsaameksi kääntänyt Ellen Bull Jonassen - Ealla, gusnie leah? (2024) ja ruotsiksi kirjailija itse Var är du, Elle? (2024). Kirsi Máret Paltto on myös tehnyt lastenmusiikki-CD:n Hutkangiissá lávlagat, ja kääntänyt kirjallisuutta saameksi, esim. Finddoža riegádanbeaivi ja Gunilla Wolden lastenkirjoja, esim. Nággáris Emmá. Hän on myös yli 10 vuoden ajan kääntänyt pohjoissaameksi Bamse - máilmmi gievrramus guovža (maailman vahvin nalle) -sarjakuvalehteä.
Kirsi Máret Paltto sai saamelaisen Gollegiella-kielipalkinnon vuonna 2016 yhdessä silloisen puolisonsa Jan Skoglund Palton (s. 1961) sekä siskosten Ingá-Márja ja Máret Steinfjellsin kanssa. Paltot palkittiin pitkään jatkuneesta työstään pohjoissaamen, eteläsaamen ja luulajansaamen edistämiseksi, sillä he ovat vuosien ajan merkittävästi osallistuneet kielenopetusmenetelmien ja -välineiden kehittämiseen sekä kieliä äidinkielenään puhuville että niitä alusta asti opetteleville lapsille, nuorille ja aikuisille.[3][4][5]
Kirsi Máret Paltto on taiteilijana tehnyt yhteistyötä Jouni S. Laitin kanssa, ja heillä oli keväällä 2024 yhteisnäyttely "Bassi muoraid vuovdi" (Pyhien puiden metsä) Rovaniemen taidemuseossa. Kirsi Máret Paltto on myös mukana Sápmi Triennalessa joka oli ensimmäistä kertaa esillä syksyllä 2024 Bådådjo/Buvvdá Museossa (Bymuseet i Bodø). Muut Sápmi Triennalen näyttelypaikat ovat Sámi dáiddaguovddáš - Sami Center for Contemporary Art ja Rovaniemen taidemuseo vuonna 2025 ja Oulun taidemuseossa ja Kin Nykyaijan taitheen myseymmissä, Kiirunassa 2026.
Paltto on osallistunut myös mielenilmauksiin saamelaisalueella, esimerkiksi vuonna 2017 kaavailtua vedenpullotuslaitoksen perustamista vastaan.[6]
Lähteet
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|