Kertš-tyyli

Kertš-tyylillä maalattu attikalainen hydria, n. 370–350 eaa.

Kertš-tyyli (Kertš-keramiikka) on antiikin kreikkalaisen punakuviokeramiikan tyyli, jolla maalattua keramiikkaa tuotettiin Attikassa 300-luvulla eaa. Se edusti näin attikalaisen keramiikan viimeistä vaihetta. Tyyli on saanut nimensä siitä, että sen päämarkkinat olivat Pantikapaionissa (nykyinen Kertš) ja muualla Mustanmeren pohjoisosien alueella, josta on tehty tyylin tärkeimmät löydöt.^[1][2]

Historia

Kertš-tyyli kukoisti 350-luvulla eaa. Sen syntyä on selitetty tarpeella saada Ateenassa tuotetulle keramiikalle uusia markkina-alueita sen jälkeen, kun tärkeä entinen markkina-alue Etelä-Italian Suur-Kreikassa oli tullut omavaraiseksi eteläitalialaisen keramiikan synnyn myötä.^[1]

Kertš-tyylin keramiikkaa tuotettiin Ateenan ja muun Attikan lisäksi mahdollisesti myös Khalkidikella. Keramiikkaa on löydetty paljon erityisesti haudoista Pantikapaionin ympäristöstä nykyiseltä Krimiltä. Se oli seudun rikkain kaupunki, ja Kertš-tyylin vaasit vaikuttavat olleen siellä eräänlaisia statussymboleja.^[2]

Maalareita

Kertš-tyylin vaasimaalareita olivat muun muassa (suluissa henkilön toiminnan arvioitu ajoitus; katso myös: Luettelo antiikin kreikkalaisista savenvalajista ja vaasimaalareista):

Amatsoni-maalari (n. 350–325 eaa.) Apollonia-ryhmä Ateena 1375 -maalari (n. 375–350 eaa.) Erotostasia-maalari (n. 340–330 eaa.) F.B.-ryhmä Filottrano-maalari (n. 350–340 eaa.) G-ryhmä Helena-maalari (n. 380–370 eaa.) Herakles-maalari (n. 380–370 eaa.)

Hääkulkue-maalari (n. 360 eaa.)[2] L.C.-ryhmä London E 230 -ryhmä Marsyas-maalari[2] Otchet-ryhmä Pasithea-maalari (n. 380–370 eaa.) Pompe-maalari (n. 370–360 eaa.) Pourtalès-maalari (n. 370–360 eaa.)[2] Toya-maalari (n. 360–350 eaa.)

Keramiikka

Kertš-tyyliä käyttäneitä vaasien tyyppejä olivat erityisesti krateeri, hydria, pelike, lekanis ja lebes gamikos, joissa oli paljon maalattavaa pintaa. Kertš-tyylissä vaasien koristelussa on usein huomattavan paljon hahmoja, jotka on sijoitettu usein pyramidin muotoon. Yksi hahmoista on usein keskushahmo. Koristelussa on paljon päällemaalauksia erityisesti valkoisella, keltaisella ja kullalla.^[1][2]

• 
  Kalykskrateeri. Ateena 1375 -maalari, n. 375–350 eaa.
• 
  Pelike, n. 375–350 eaa.
• 
  Hydria, n. 375–350 eaa.
• 
  Dionysos ja Plutos. Krateeri, Pourtalès-maalari, n. 370–360 eaa.
• 
  Pariksen tuomio. Pelike, Hääkulkuemaalari n. 360 eaa.
• 
  Pyksis, n. 360–350 eaa.
• 
  Amfora, n. 350–325 eaa.

Lähteet

1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kertš-tyyli, punakuviokeramiikka”, Antiikin käsikirja, s. 470. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
2. Cohen, Beth: The Colors of Clay: Special Techniques in Athenian Vases, s. 318–326. (Avustajat: Susan Lansing-Maish, J. Paul Getty Museum) Getty Publications, 2006. ISBN 0892369426 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kertš-tyyli Wikimedia Commonsissa