Salomaa edusti Suomea kaksissa olympialaisissa. Oslossa 1952 hän sijoittui 1 500 metrillä seitsemänneksi, 10 000 metrillä 12:nneksi, 5 000 metrillä 13:nneksi ja 500 metrillä 24:nneksi. Cortina d'Ampezzossa 1956 hän oli 10 000 metrillä 17:s ja 5 000 metrillä 21:s. Hänet valittiin jo Sankt Moritzin 1948 olympialaisiin, mutta hän joutui sairastumisen vuoksi jäämään niistä pois. Salomaa osallistui neljä kertaa MM-kilpailuihin vuosina 1949–1955 ja kuudesti EM-kilpailuihin vuosina 1950–1956. Vuonna 1955 hän voitti yhteispisteissä Pohjoismaiden mestaruuden.
Salomaa voitti Oulun olympiakatsastuksissa 13. tammikuuta 1952 1 500 metrin kilpailun ajalla 2.25,3, 3 000 metrin ajalla 5.04,3 sekä 5 000 metrin kilpailun uudella Suomen-ennätyksellä. Toisissa olympiakatsastuksissa Kuusankoskella 26.–27. tammikuuta hän voitti 5 000 metriä ajalla 8.38,4 ja 3 000 metriä ajalla 5.07,1.[2]