Kauko Röyhkä & Narttu |
Tiedot |
Toiminnassa |
1980–1990 1998, 2012, 2013 |
Tyylilaji |
rock |
Kotipaikka |
Oulu, Helsinki |
Laulukieli |
suomi |
Entiset jäsenet |
Kauko Röyhkä, laulu, basso
Riku Mattila, kitara, tuottaja
Heikki Tikka, rummut, tuottaja
Jarmo Heikkinen, kitara
Kaj Backman, basso
Jari Paulamäki, basso
Esko Lassila, kitara
Mats Huldén, basso, kitara, tuottaja
Tommi Viksten, kitara
Pekka Gröhn, kosketinsoittimet
|
Levy-yhtiö |
Parlophone/EMI, (1980–1981)
Kerberos, (1982)
Johanna, (1983)
Sinetti/Euros, (1984–1992)
Svart Records, (2013)
|
Infobox OKNimi-testi OK |
Kauko Röyhkä & Narttu on suomalaismuusikko Kauko Röyhkän yhtye, joka oli toiminnassa vuodesta 1980 vuoden 1990 ensimmäiseen päivään. Aktiivisen kauden aikana yhtye ehti julkaista kymmenen albumia, kaksi minialbumia ja kaksi kokoelmaa. Kesällä 2012 yhtye palasi ensin keikoille kesäfestareille ja teki syksyllä klubikiertueen, joilla äänitettiin live-levy Pois valoista. Levyn julkaisun yhteydessä yhtye teki toisen klubikiertueen syksyllä 2013.[1] Yhtye oli soittanut joitain paluukeikkoja jo vuonna 1998 Riku Mattila kitaristinaan.[2]
Narttu
Kauko Röyhkä – tuolloin vielä Jukka-Pekka "Välde" Välimaa – perusti Untillo-nimisen yhtyeen Oulun Merikosken lukion luokkakavereidensa Seppo Saarelan, Pupu Lihaviston, Reijo Virtasen ja Ilkka Larun kanssa vuonna 1977. Yhtye oli asenteellisesti punkkia, vaikka sen jäsenten musiikilliset esikuvat olivatkin amerikkalaista undergroundia ja garagea kuten Captain Beefheart, Iggy Pop, Pere Ubu ja Lou Reed. Bändin tavoitteena ei ollut teknisesti hyvä soittotaito – esimerkiksi Virtanen ei omannut soittotaitoja mutta oli mukana yhtyeessä "meluamassa" – vaan oman musiikin tekeminen ja omaperäisyys. Metelöinnin ja kaaoksen puristuksesta alkoi kuitenkin muotoutua kappaleita ("Dora", "Ihmisen paras ystävä"), jotka myöhemmin julkaistiin Röyhkän debyytti-LP:llä Steppaillen.
Vuonna 1978 kokoonpano muuttui. Lihavisto jäi ensimmäisenä pois ja hänen jälkeensä myös Laru ja Virtanen. Röyhkä ja Saarela perustivat uuden yhtyeen, jonka nimeksi tuli Narttu. Rumpaliksi löytyi Jukka Savilaakso ja vuoden 1979 keväällä toiseksi kitaristiksi Juha Pousi. Bändi alkoi keikkailla tiiviisti Oulun ympäristössä vaihtelevalla menestyksellä.
Kokoonpano kuitenkin hajosi Röyhkän lähdettyä Turkuun opiskelemaan syksyllä 1979. Siellä hän perusti uuden Nartun. Ensimmäiseen kokoonpanoon kuuluivat Röyhkän lisäksi Juha Laukkanen, Ilmari Ilmanen, Suopo Kauppinen ja Harri Siivonen. Seuraavaan kevääseen mennessä Narttu ehti treenata, keikkailla ja uusiutua täysin Röyhkää lukuun ottamatta kokoonpanoltaan.
[3]
[4]
[5]
Untillo (1977–1978)
Oululainen Narttu vuosina 1978–1979
- Kauko Röyhkä (laulu, basso)
- Seppo Saarela (kitara – taiteilijanimella RukiVehr A. Kivi)
- Juha Pousi (kitara – taiteilijanimellä Koira Kyypää)
- Jukka Savilaakso (rummut – taiteilijanimellä V. Kiviharju)
Turkulainen Narttu vuonna 1979
Turkulainen Narttu keväällä 1980
Kauko Röyhkä & Narttu
Röyhkä tapasi Turussa kevättalvella 1980 isänsä luona lääketieteellisen pääsykokeisiin lukevan oululaisen, ex-Ramblers kitaristi Riku Mattilan. Koska Mattila piti kovasti Röyhkän säveltämistä ja sanoittamista kappaleista asiat etenivät nopeasti. Röyhkä lopetti opiskelut Turun yliopistossa, jätti Nartun ja muutti takaisin Ouluun. Mattila pyysi kokoonpanon rumpaliksi Ramblersin Heikki Tikan. Esikoislevynsä Steppaillen Narttu levytti vapun tienoilla 1980 Mika Sundqvistin studiossa. Levy julkaistiin kuitenkin Kauko Röyhkän nimellä eikä Mattilaa ja Tikkaa mainittu levyn krediiteissä.[6]
Levyn ilmestymisen jälkeen Röyhkä lopetti basson soittamisen ja keskittyi pelkästään laulamiseen. Kesällä 1980 kokoonpano esiintyi muun muassa Kuusrockissa nimellä Kauko Röyhkä Combo. Röyhkän, Mattilan ja Tikan lisäksi kokoonpanossa soitti Harri Sarkkinen ja lisävahvistuksena Ramblers-kitaristi Jarmo Heikkinen sekä Lare Heikkinen.
[7]
Loppuvuonna 1980 turkulainen Narttu oli lopettanut toimintansa, joten kokoonpano vaihtoi nimekseen Kauko Röyhkä & Narttu. Kaj Backman korvasi Sarkkisen bassossa. Lare Heikkinen ei jatkanut kokoonpanossa. Uudistunut viisikko esiintyi muun muassa Ylen Härmärock-ohjelmassa ja äänitti helmikuussa 1981 uuden LP:n Uusia tansseja.
Jäsenet
Esikoislevytyksen kokoonpano vuonna 1980
Kauko Röyhkä Combo kesällä 1980
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Riku Mattila (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Harri Sarkkinen (basso)
- Jarmo Heikkinen (kitara)
- Lare Heikkinen (koskettimet)
Kokoonpano 1980–1981
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Riku Mattila (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Jarmo Heikkinen (kitara)
- Kaj Backman (basso)
Toinen kokoonpano vuonna 1981
Kokoonpano vuosina 1982 ja 1998
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Riku Mattila (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Mats Huldén (basso)
Kokoonpano vuosina 1983–1985
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Riku Mattila (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Jari Paulamäki (basso)
Kokoonpano vuosina 1985–1986
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Jarmo Heikkinen (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Jari Paulamäki (basso)
Kokoonpano vuonna 1986
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Jarmo Heikkinen (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Jari Paulamäki (basso)
- Mats Huldén (kitara)
Kokoonpano vuonna 1987
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Tommi Viksten (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Jari Paulamäki (basso)
- Mats Huldén (kitara)
Kokoonpano vuosina 1987–1988
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Tommi Viksten (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Mats Huldén (basso)
Kokoonpano 1988 – 1. tammikuuta 1990
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Tommi Viksten (kitara)
- Heikki Tikka (rummut)
- Mats Huldén (basso)
- Pekka Gröhn (urut/piano)
Kokoonpano vuosina 2012–2013
- Kauko Röyhkä (laulu)
- Jarmo Heikkinen (kitara)
- Tommi Viksten (kitara)
- Mats Huldén (basso)
- Pekka Gröhn (kosketinsoittimet)
- Heikki Tikka (rummut)
Julkaisut
- Steppaillen (1980)
- Uusia tansseja (1981)
- Mikki Hiiren myöhemmät vaiheet (1982)
- Herra presidentti (EP, 1982)
- Onnenpäivä (1983)
- Lauralle (1984)
- Bossanova 80–82 (kokoelma, 1985)
- Maa on voimaa (1985)
- Paska kaupunki (EP, 1986)
- Kulta-aika (kokoelma, 1986)
- Pikku enkeli (1986)
- Mielummin vanha kuin aikuinen (1987)
- Paha maa (mini-LP, 1988)
- Ihmelapsi (1988)
- Extra (kokoelma, 1988)
- Mutta, mutta (mini-LP, 1989)
- Joko-tai (1990)
- Olennainen välittyy (live, 1992)
- Menneisyyden taikaa etsimässä 1980–1990 (kokoelma, 2009)
- Pois valoista (live, 2013)
Lähteet