Karl Oskar Elfving (27. toukokuuta 1872 Vaasa – 1. kesäkuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen metsätalousasiantuntija ja -vaikuttaja.[1]
Elfvingin vanhemmat olivat Vaasan pormestari Karl Oskar Elfving vanhempi ja Jenny Sofia Nyman ja puoliso vuodesta 1905 Gerda Anna Ottilia Grotenfelt (k. 1943). Elfvingin veli oli maatalouspoliitikko Östen Elfving (1874-1936) ja sisaria presidentti K. J. Ståhlbergin toinen puoliso vuodesta 1920, opettaja ja kirjailija Ester Ståhlberg (1870-1950) sekä puutarhaviljelyn edistäjä Jenny Elfving. Elfving opiskeli yliopistossa luonnontieteitä vuodesta 1892 alkaen ja valmistui metsänhoitajaksi Evon metsäopistosta 1898. Hän toimi Kurkijoen maanviljelyskoulun metsänhoitajana 1905-1908, Sipoon metsänvartijakoulun johtajana 1908-1918, Tammisaaren metsäkoulun johtajana 1918-1929 sekä keskusmetsäseura Föreningen för Skogskultur toimitusjohtajana 1929-1938. Seuran hallintoneuvoston puheenjohtaja hän oli vuoteen 1942 asti ja aikakauskirjan Skogsbruket päätoimittajana vuodesta 1930. Elfving vaikutti mainituissa tehtävissään merkittävästi Suomen ruotsinkielisten seutujen metsätalouteen. Hän julkaisi joukon tutkielmia sekä metsänhoidon että hyönteistieteen aloilta. Metsäneuvoksen arvo Elfvingille myönnettiin 1939.[1]
Lähteet
- ↑ a b Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto, s. 163. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
