Kaartin soittokunta Sweden International Tattoo -tapahtumassa Malmössä vuonna 2017.
Kaartin soittokunta on Suomen tasavallan presidentin edustusorkesteri[1] ja Suomen puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnassa työskentelee reilut 40 ammattimuusikkoa ja he palvelevat aliupseeri- ja opistoupseeriviroissa. Kaartin soittokunta esiintyy ympäri Suomea erilaisissa kokoonpanoissa sekä edustaa konsertein ja kuviomarssiesityksin Suomea ulkomailla. Soittokunnalla on edustustehtävien lisäksi nelisenkymmentä konserttia vuodessa. Kaartin soittokunnan yhteydessä toimii puolustusvoimien keskusnuotisto.[2] Kaartin soittokunta katsoo saaneensa alkunsa 1800-luvulla toimineen Suomen kaartin soittokunnasta.
Soittokunnan päällikkökapellimestarina toimii musiikkimajuri Jaakko Nurila ja kapellimestarina musiikkimajuri Jarkko Aaltonen.
Kaartin soittokunta aloitti toimintansa Parolassa 1. huhtikuuta 1819 ja on siten Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri.[3] Orkesterin alkuperäinen nimi on Helsingin Opetuspataljoonan soittokunta. Toimintansa aikana soittokunnalla on ollut useita eri nimiä, sillä soittokunnan nimi on yleensä kytketty joukko-osaston nimeen ja sen muutoksiin.
Soittokunnan toiminta alkoi Parolassa aprillipäivänä vuonna 1819, jolloin ensimmäiset musikantit merkittiin pataljoonan kirjoihin.
Ensimmäisiin soittajiin lukeutuivat Johan von Hausen, Fredrik Malmsten ja Carl Ytterbom. Tähän päivään mennessä Kaartin soittokunnan riveissä on palvellut 25 kapellimestaria ja arviolta yli 1000 soittajaa. Enimmillään Kaartin soittokunnassa on ollut lähes 70 soittajaa. 27.8.1861 annetun keisarillisen asetuksen mukaan Suomen Kaartin soittajiston kokonaisvahvuus oli 68. Henkilöstön kokoonpano muodostui seuraavasti:
1 kapellimestari
34 musikanttia
12 musiikkioppilasta
1 pataljoonan signalisti
20 komppanian signalistia
Kaartin soittokunta on historiansa ajan ollut tiennäyttäjä koko suomalaiselle puhallinmusiikille. Soittokunnan kapellimestarien ja soittajien antaman esimerkin sekä opetuksen välityksellä suomalainen puhallinmusiikki on saanut nykyiset muotonsa ja esitystapansa. Kaartin soittokunta oli mukana Maamme-laulun ensiesityksessä Floran päivänä vuonna 1848. Ja tuskinpa ensimmäistä suomalaista oopperaa "Kaarle kuninkaan metsästys" olisi voitu esittää vuonna 1852 ilman Suomen Kaartin ja Suomen Meriekipaasin soittajien avustusta. Huhtikuun puolessa välissä vuonna 1853 Kaartin soittokunta soitti ensimmäisen julkisen konserttinsa Engelin teatteritalossa tuoreen kapellimestarinsa Ernst Wilhelm Floesselin johdolla. Tämä konsertti oli ensimmäinen huomattava puhallinmusiikkitapahtuma, jossa soittokuntana oli puhtaasti vaskisoittimista kokoonpantu orkesteri.
Autonomian aikana Kaartin soittokunta sai vaikutteita alan kansainvälisestä kehityksestä Krasnoje Selon harjoitusleireillä. 1800-luvulla Venäjä ja Preussi olivat sotilasmusiikin suurvaltioita. Krasnoje Selossa ja Pietarissa Kaartin soittokunta toimi säännöllisesti kesäisin vuodesta 1829. Leiriaikoina soittokunta sai usein kiitosta keisareilta ja kuninkailta. Esimerkiksi Preussin kuningas Wilhelm III ihastui soittokunnan vääpelin Erik Eriksonin (1834–1838) säveltämään Kaartin paraatimarssiin, nykyiseen Suomi-marssiin niin paljon, että Nikolai I lahjoitti sen hänelle. Marssi liitettiin vuonna 1837 Preussin armeijamarssikokoelmiin jalkaväen paraatimarssiksi nimellä "Marsch aus Petersburg (1837)".
Aleksanteri III oli Kaartin soittokunnan huomattava ihailija. Hän ja "Suomen torvisoiton isäksi" kutsuttu kaartin kapellimestari Adolf Leander tulivat hyvin toimeen keskenään. Aleksanteri oli etevä baritonitorven soittaja ja innokas vaskimusiikin harrastaja.
Kaartin soittokunta on runsaiden edustustehtäviensä lisäksi toiminut myös rintamasoittokuntana. Syksyllä 1830 soittokunta osallistui joukko-osastonsa mukana ensimmäisen kapellimestarinsa Josef Tvarjanskyn johdolla Puolan kapinan kukistamiseen. Huhtikuussa 1832 palattiin Helsinkiin.
15. huhtikuuta – 17. lokakuuta 1849 välisenä aikana Suomen kaarti oli lähetetty kukistamaan Unkarin kapinaa. Soittokunta oli myös retkellä mukana. Sotatoimiin ei kuitenkaan ehditty, sillä kolera keskeytti matkan Kaartin osalta. Vuonna 1854 Kaarti soittokuntineen oli Itävallan rajalla, jolloin tarkoituksena oli avustaa unkarilaisten taltuttamisessa. Tälläkin retkellä kaartilaisten "koleratappiot" olivat sen verran suuret, että varsinaisiin sotatoimiin ei päästy. Vuoteen 1856 saakka Kaarti sairasteli Uudella kirkolla. Krimin sodan aikana Kaartin sairastappiot olivat vajaat 1700 miestä.
Varsin merkittävä rintamakokemus saatiin Turkin sodassa 1877–78. Rintamalla ollessaan soittokunta ei selvinnyt ilman tappioita. Esimerkiksi Gorni Dubnjakin taistelussa kaatui viisi torvensoittajaa. Turkin sodasta Balkanilta Kaartin soittokunta sai itselleen "sotatuomisina" orpopojan, Aleksei Apostolin. Hänestä tuli soittokunnan kapellimestari vuonna 1899 ja sittemmin Puolustusvoimien ylikapellimestari vuosiksi 1918–1927.
Toisen maailmansodan aikana Kaartin soittokunta ei toiminut rintamasoittokuntana. Sen sijaan se esiintyi elokuvien uutiskatsauksissa, radion asemiesilloissa ja toivekonserteissa. Tuolloin koko kansa tunsi Helsingin varuskunnan soittokunnan ja sen kapellimestarin musiikkikapteeni Artturi Ropen. Monet suomalaiset muistavat vielä elävästi 1950- ja 1960-lukujen suositut radiokonsertit, joita Helsingin varuskuntasoittokunta soitti säännöllisesti Martti Parantaisen, Arvo Kuikan ja Teuvo Laineen johdolla.
Kaartin soittokunta on ollut vaikuttaja myös suomalaisen äänilevytuotannon vaiheissa. Soittokunta esiintyi äänilevyllä jo vuonna 1904 Suomen kaartin viimeisen kapellimestarin Albin Lindholmin johdolla. Soittokunnan nimi oli tuolloin Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunta. Varhaisilla äänilevyillä esiintyi myös Kaartin soittajistosta koottu Helsingin Torvisoittokunta Alexei Apostolin johdolla. Kaartin musikantit ovat siis ensimmäisiä suomalaisia puhallinmusiikin levyttäjiä. Kaartin soittokunnan soittajista muodostettu Kaartin seitsikko soittaa tänäkin päivänä torvimusiikkia siinä kansainvälisestikin ainutlaatuisessa kokoonpanossa, jonka kehittivät Suomen Kaartin soittokunnassa sen kapellimestari Adolf Leander ja soittokunnan vääpeli Antti Ahonen.
Nykyisin Kaartin soittokunta on kansainväliseen tapaan valtiollinen edustussoittokunta, jonka perinteet juontavat suoraan autonomian ajalta. Soittokunnan konsertit ovat mittavia tapahtumia, joiden ohjelmistoon mahtuu koko sotilasmusiikin monipuolinen kirjo. Kaartin soittokunta on viime vuosina näyttänyt osaamisensa myös kuviomarssin taitajana. Siitä on lyhyessä ajassa kehittynyt tämän puhallinmusiikin lajin johtava soittokunta jopa kansainvälisellä tasolla.[4]
Soittokunnan nimi
Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta esiintymässä noin 1920–1930 -lukujen vaihteessa.
Kaartin soittokunta on tunnettu monilla nimillä. Nimi on yleensä ollut kytkettynä joukko-osaston nimeen ja sen muutoksiin. Kaartin soittokunta on nykyään ainoa elävä side keisarin Kaartin ja nykyisen Kaartin jääkärirykmentin välillä. Kaartin soittokunnan nimet vuosien varrelta ovat seuraavat:
Helsingin Opetuspataljoonan soittokunta 1819–1827
Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan soittokunta 1827–1829
Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunta 1829–1878
Henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunta 1878–1905
Helsingin Torvisoittokunta 1901–1918
Pohjois-Pohjanmaan rykmentin soittokunta 1918
Suomen Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunta 1918
Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunta 1918–1919
Suomen Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunta 1919–1940
Puhallinorkesteri on koko soittokunnan soittavasta henkilöstöstä koottu noin 45-henkinen kokoonpano, joka esiintyy suurimmissa yleisötapahtumissa.
Soitto-osasto on noin 24 soittajan puhallinorkesteri, joka konserttien lisäksi esiintyy usein juhlistaen niin puolustusvoimien ja sen sidosryhmien kuin ulkopuolistenkin tilaajien tapahtumia. Suurin osa soittokunnan esiintymisistä tehdään juuri soitto-osastolla.
Kaartin Combo on huippusolistilla, tiukalla kompilla ja viidellä puhaltimella kruunattu, säihkyvä bilebändi. Combo on tanssittanut juhlaväkeä lukuisissa puolustusvoimien ja yritysten tilaisuuksissa ja koko kansan tietoisuuteen se on tullut Linnan juhlat huipentavana orkesterina miljoonien tv-katsojien edessä. Combo esiintyy Suomen parhaiden solistien kanssa. Heitä ovat mm. Osmo Ikonen, Johanna Försti ja Angelika Klas. Combon ohjelmisto on monipuolinen ja muokattavissa tilaajan toiveet huomioon ottaen. Kaartin Combo on erinomainen kokoonpano yritysjuhliin ja merkkipäivät se juhlistaa tarvittaessa fanfaarein.[8]
Kaartin Seitsikko on suomalaisinta yhtyemuotoa, torviseitsikkoa, vaaliva ja kehittävä seitsemän puhaltajan ja kahden lyömäsoittajan kokoonpano, joka on konsertoinut kotimaan lisäksi myös Japanissa ja Ranskassa. Seitsikko on julkaissut useita levyjä, joista kaksi (Narva - Lohdutuksen lauluja ja Angel Music) yhdessä trumpetisti Jouko Harjanteen kanssa. Vuonna 2011 puolustusvoimat julkaisi Kaartin Seitsikon ja saksofonisti Jukka Perkon yhteistyönä syntyneen Rauhan ajan marssit -levyn, joka sisältää perinteisiä suomalaisia marsseja moderneina jazzversioina.[9]
Femu Brass Band on rumpalilla vahvistettu vaskikvintetti, joka perinteisen vaskimusiikin lisäksi kykenee nostattamaan juhlat kattoon kattauksellaan parasta koti- ja ulkomaista bilemusiikkia laulusolistilla tai ilman.[10]
Tusan Brass on New Orleansin hengessä soittava viihdeyhtye.
Big Band soittaa suomalaista ja ulkomaalaista viihdemusiikkia.
Saksofonikvartetti soittaa taide- ja viihdemusiikkia.[11]
Fanfaariryhmä on 1–10-henkinen kokoonpano.
Rumpuryhmä on 1–4 rumpalin kokoonpano.
Varusmiesbändi muodostetaan soittokunnassa palvelevista varusmiehistä. Se esiintyy vuosittain yli sadassa tilaisuudessa, jotka vaihtelevat hartaushetkistä illallistansseihin.
