Kaarlo Arvid Mäkinen (30. heinäkuuta 1892 Teisko – 5. joulukuuta 1942 Tyrvää) oli suomalainen valokuvaaja ja Sastamalassa toimivan peilejä valmistaneen Mäkisen Kuvastin Oy:n (nykyinen Finnmirror Oy) perustaja. [1][2]
Kaarlo Mäkisen vanhemmat olivat Teiskon seurakunnan haudankaivaja Johan Nestor Mäkinen ja Ida Wilhelmiina o. s. Tuhola. Perheessä oli viisi lasta, joista Kaarlo oli toiseksi vanhin. Isä Johan Nestor Mäkinen toimi myös Teiskon lainakirjaston hoitajana ja pyhäkoulunopettajana ja niinpä perheen lasten harrastuksiin kuului lukeminen ja piirtäminen. Kaikki perheen lapset kävivät kansakoulun. Kaarlo Mäkinen piirsi kuvia Teiskon vanhoista rakennuksista ja hän maalasi myös tauluja muun muassa Sammon ryöstöstä ja piispa Henrikin surmasta. [1][2]
Kansakoulun käytyään Kaarlo Mäkinen rakensi isänsä kanssa valokuvauskoneen ostaen siihen valmiina vain linssit. Hän kävi Tampereella kuvaamassa katoamassa olevia rakennuksia muun muassa Kyttälässä ja Juhannuskylässä. Vuonna 1911 Hämeen museo osti Mäkiseltä 100 valokuvaa ja vuosina 1912 ja 1914 Mäkinen kuvasi vielä katoamassa olevaa Tamperetta Hämeen museon toimeksiannosta. Kaikkiaan Mäkisen ottamia lasinegatiiveja kertyi lähes 300. Hän toimi ammattivalokuvaajana ja alkoi valmistaa myös kehyksiä valokuviin. Mäkinen kirjoitti lisäksi kertomuksia sanoma- ja aikakauslehtiin ja hän kirjoitti myös kolme kirjaa, romaanit "Viisi askelta avioliittoon" ja "Vallankumous Tahvalassa" sekä kirjan "Vaarin kihlajaisviinat". Mäkinen oli mukana perustamassa urheiluseuraa Teiskoon ja toimi seuran sihteerinä. Vuonna 1914 hän kävi Ahlmanin maamieskoulun. [2][3]
Kaarlo Mäkinen osallistui Suomen sisällissotaan punaisten puolella ja toimi muonitustehtävissä. Hän joutui sodan jälkeen Tammisaaren vankileirille josta hän kuitenkin melko pian vapautui. Hän asui sitten Teiskossa veljensä luona ja valmisti taloon huonekaluja ja puisia talousastioita maksuksi ylöspidosta. Vuonna 1920 hän meni naimisiin Tampereella 1898 syntyneen Martta Järvensivun kanssa. He muuttivat Siuroon, jossa Kaarlo oli työssä sahalla. Hän oli myös sivutoiminen valokuvaaja ja hän valmisti valokuvakehyksiä myyntiin. Vuonna 1923 Mäkinen muutti perheineen Pohjois-Pirkkalaan Epilään, jonne hän perusti 23. toukokuuta 1923 valokuvaamon ja kehystysliikkeen. Muutaman kuukauden kuluttua he muuttivat asuntonsa ja liikkeensä Karkkuun, Heinoon rautatiepysäkin lähistölle. [2]
Kaarlo Mäkinen osti 1927 Viljanen-nimisen talon Tyrvään Nuupalan Asemanmäestä Tyrvään rautatieaseman läheltä ja siirsi asuntonsa ja yrityksensä sinne. Perheen kahdeksan lasta avustivat Mäkisen peili- ja kehystysliikkeessä ja olivat mukana TUL:ään kuuluneen Tyrvään Kisan urheilutoiminnassa sekä Raivion työväentalon riennoissa. Kehystysliike Kaarlo Mäkinen valmisti valokuva- ja taulunkehyksiä ja liikkeessä alettiin käyttää ulkopuolista työvoimaa. Peilien hopeointi aloitettiin 1930-luvun alussa ja 1930-luvun lopulla hankittiin liikkeeseen lasinhiontakoneet. 1930-luvun lopulla peilit muodostivatkin jo 70 prosenttia liikkeen myynnistä. Tässä vaiheessa liikkeen asiakkaina oli jo myös suuria tukkuliikkeitä. Sotavuosina perheen pojista neljä oli sotapalveluksessa ja yksi heistä kuoli tapaturmaisesti. Kaarlo Mäkinen itse kuoli myös jatkosodan aikana joulukuussa 1942.[2]
Kaarlo Mäkisen kuoltua liikkeen toiminta jatkui hänen leskensä johdolla nimellä Peili- ja kehystehdas Martta Mäkinen. Eri peilinvalmistuksen tuotelinjoista perustettiin omia pienyrityksiä perheen pojille ja näiden pienyritysten tuotteet myi eteenpäin oma tukkuliike. Vuonna 1960 Mäkisen lasten omistamat pienyritykset yhdistettiin osakeyhtiöksi, jonka nimeksi tuli Mäkisen Muovi- ja Kuvastin Oy, vuodesta 1967 Mäkisen Kuvastin Oy. Uusi peilitehdas rakennettiin 1961 Tyrvään Vinkinmäkeen ja sitä laajennettiin sitten useampia kertoja. Tuotenimeä Finnmirror alettiin käyttää 1975 ja vuonna 1986 Martta ja Kaarlo Mäkisen perilliset myivät yrityksen sen nykyisille omistajille. Nykyisin Sastamalassa Finnmirror Oy:n nimellä toimiva yritys valmistaa kylpyhuonekalusteita, sisustuspeilejä sekä Inaria-tuotemerkillä liukuovia ja kaapistoja.[1][2]
Kirjallista tuotantoa
Nimellä Karl Mäkinen:
- Viisi askelta avioliittoon : tutkielma kertomuksen tapaan. Karisto 1914
Nimellä Kalle Mäki:
- Vallankumous Tahvalassa: maalaisjutelma; kirjoittanut Kalle Mäki. Karisto 1917
- Vaarin kihlajaisviinat: leikillinen jutelma Vaarista, Amaliasta, viinasta ja kieltolaista. Gummerus 1924
Omalla nimellä:
- Nälkälän kronikka teoksessa Nälkälänmäen patriootit : elämyksiä ja pikkutotuuksia Nälkälänmäestä kuuden vuosikymmenen varrelta; kirjoitus ja kuvitus Pentti R. Hakala. Tyrvään seudun kotiseutuyhdistyksen julkaisuja 75. Vammala 1994, kronikka kirjoitettu alun perin 1930
Lähteet
Aiheesta muualla
