Kaarlo Kustaa Keihäs (27. maaliskuuta 1868 Liminka – 15. elokuuta 1930 Liminka) oli suomalainen näyttelijä ja Kansallisteatterin näyttämösuunnittelija ja -järjestäjä.[1][2][3]
Pikku-Kankaan torpassa Limingassa syntyneen Kaarlo Keihään isä Johan Spjut oli vanhaa sotilassukua. Johan Spjut kävi Mustialan maanviljelyskoulun ja oli Limingassa ensin maanviljelystöiden johtajana ja sittemmin rättärinä. Isä kuoli pian Kaarlon syntymän jälkeen.[1]
Kaarlo Keihäs kävi kansakoulun jossa jo huomattiin hänen piirustus- ja maalaustaitonsa. Hän ei varojen puutteessa voinut mennä oppikouluun vaan hänet lähetettiin Ouluun oppilaaksi Kauniaisen maalausliikkeeseen. Keihäs valmistui myöhemmin Taideteollisuusyhdistyksen keskuskoulusta käsityöläiskoulujen opettajaksi. Hän sai yksityisopetusta piirustuksessa ja oli opettajana Helsingin räätäliopistossa. Oulussa Keihäs oli mukana raittiusseurassa, torvisoittokunnassa ja toimi myös seuranäyttelijänä. Syksyllä 1892 Keihäs esiintyi Topra-Heikkinä Minna Canthin näytelmässä Kovan onnen lapsia. Hänen suorituksensa herätti laajempaa huomiota ja itse Kaarlo Bergbom tuli esitystä seuraamaan. Bergbom toi sitten Keihään Helsinkiin Arkadia-teatteriin. [1][2][3]
Kaarlo Keihään näyttelijänura jäi vain muutaman vuoden mittaiseksi koska hän sairasti vaikean kurkkutaudin ja menetti äänensä. Hän ehti tätä ennen esiintyä Topra-Heikin osan lisäksi Koukin osassa J. H. Erkon Aino-näytelmässä, voutina Juho Vesainen-näytelmässä ja krouvarina Nummisuutarit-näytelmässä. Näyttelijänuransa päätyttyä Keihäs jatkoi Kansallisteatterissa näyttämösuunnittelijana ja järjestäjänä suunnitellen uusien näytelmäesitysten toteutusta yhdessä Kaarlo Bergbomin kanssa. Keihäs kävi myös ulkomailla tutustumassa miten siellä Kansallisteatteriin tulossa olleiden näytelmien esitys oli toteutettu. Keihäs suunnitteli ja maalasi kulisseja, huolehti näyttämötehosteista ja hankki ja harjoitutti näytelmiin statisteja.[1][2][3]
Kaarlo Keihäs kuoli Limingassa elokuussa 1930, ja hänet haudattiin Limingan uudelle hautausmaalle. Keihäs lahjoitti laajan kirjastonsa Limingan kansanopistolle. Kirjastoon kuului useita suomalaisten kirjailijoiden omakätisen nimikirjoituksin varustettuja ja Keihäälle lahjoitettuja teoksia, lahjoittajina olivat muun muassa Minna Canth, Gustaf von Numers, K. A. Tavaststjerna, J. H. Erkko, Juhani Aho, Eino Leino, Kyösti Vilkuna ja Heikki Toppila.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Näyttelijä lahjoittajana, Kansan kuvalehti, 18.11.1932, nro 47, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Kaarlo Keihäs, Helsingin Sanomat, 16.08.1930, nro 218, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c Kaarlo Keihäs 30 v. teatterin palveluksessa, Suomen Kuvalehti, 23.09.1922, nro 38, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
