KLM Cityhopperin lento 433 oli KLM Cityhopperin kansainvälinen reittilento AlankomaistaWalesiin. 4. huhtikuuta 1994 suoritetulla lennolla kone putosi Schipholin lentoaseman viereiselle pellolle yritettyään hätälaskua. Koneessa olleista 24 ihmisestä kapteeni ja kaksi matkustajaa kuolivat.[2]
Kone oli malliltaan Saab 340B, rekisteritunnukseltaan PH-KSH ja valmistenumeroltaan 195. Kone oli hyväksytty vuonna 1990 ja sillä oli lennetty 6 552 tuntia.[1]
Koneen kapteeni oli 37-vuotias mies, joka oli ollut lentoyhtiössä vuodesta 1992. Hänellä oli lentokokemusta 2 605 tuntia, joista 1 214 tuntia kyseisellä konetyypillä.[3] Koneen perämies oli tapahtumahetkellä 34-vuotias mies, ja hän oli liittynyt yhtiöön pari kuukautta kapteenia aiemmin. Hänellä oli 1 718 tuntia lentokokemusta, joista 1 334 tuntia kyseisellä konetyypillä.[4]
Tapahtumien kulku
Miehistö pyysi lennonjohdolta rullauslupaa kello 12.11:12 paikallista aikaa. Kone sai kello 12.15:18 rullausluvan kiitotien 06 poistumistielle, josta se eteni kohti kiitotietä 24.[5] Tarkistuslista saatiin käytyä läpi kello 12.18:56, ja kone sai nousuluvan kello 12.19:38. Noustuaan lentopinnalle 140 Amsterdamin ohjeistuksesta miehistö näki myrskypilviä edessään, joten lennon johto antoi luvan nousta lentopinnalle 200 ja kello 12.28:41 kääntyä oikealle kohti länttä.[6]
Kello 12.30:46 ohjaamon päävaroitin laukesi ilmoittaen matalasta öljynpaineesta oikeanpuoleisessa moottorissa. Kapteeni alkoi vähentää moottorin tehoja aina tyhjäkäynnille asti, samalla kun hälytys kuitattiin. Miehistö otti käyttöön hätätarkistuslistan, ja hälytys käynnistyi kaksi kertaa uudestaan vajaa minuuttia myöhemmin.[6] Perämiehen mukaan öljynpaine oli oikeassa moottorissa laskussa, ja hän katsoi ohjeet käytännöistä samalla kun konetta ohjeistettiin kääntymään, kohti Pohjanmerta. Koska öljynpaine oli kuitenkin korkeampi kuin turvarajaksi asetettu 30 psi:tä (noin 2.07 baria), lentäjät jatkoivat matkaa.[7]
Kapteeni huomasi kuitenkin koneen suorituskyvyn laskeneen, ja ilmoitti mahdollisesta paluusta Schipholiin. Tämän jälkeen lentäjät päättivät yhdessä, ettei lentoa kannata jatkaa. Kello 12.33:26 perämies kuulutti pan-pan-kutsulla moottoriviasta, ja kone palaisi lentoasemalle.[7]
Kapteeni alkoi laskea konetta lentopinnalle 70, ja perämies kuulutti sekä matkustajille että matkustamohenkilökunnalle koneen palaavan lentokentälle noin 20 minuutissa. Kapteeni ilmoitti pan-pan-kutsun Schipholin lennonjohtoon ja pyysi saada kiitotien 06 laskeutumiseen. Lentoaseman kiitotiet tyhjennettiin muusta liikenteestä. Kapteeni tarkensi ongelman olevan öljynpaineessa, ja että oikea moottori kävi tyhjäkäynnillä. Kello 12.37:35 lennon paluusta ilmoitettiin eteenpäin, ja pelastusyksiköt määrättiin valmiiksi.[8]
Kello 12.44:03 siivekkeet asetettiin laskeutumiskulmaan. Vasen moottori kävi noin 28 prosentin teholla, kun taas oikea moottori kävi tyhjäkäynnillä.[9] Myös trimmi, joka säätää koneen vaakasuuntaista kulmaa, asetettiin vasemmalle. Koneen nopeus putosi noin 120 solmuun kello 12.45:33, joten trimmi asetettiin nollaan, ja vasemman moottorin tehoja lisättiin. Koneen vääntömomentti nousi ja kone alkoi kaartaa oikealle.[10]
Alle 14 metrin korkeudessa kapteeni käski tehdä ylösvedon, ja vasemman moottorin tehoja lisättiin lähes maksimiin. Siivekkeitä vedettiin sisään ja laskutelineet laskettiin.[10] Koneen nousukulma nousi ja samalla nopeus laski 97 solmuun, jolloin miehistö sai kaksi sakkausvaroitusta. Kone kallistui oikealle noin 80 astetta ja törmäsi maahan kello 12.46:09 Schipholin lähistöllä.[11]
Onnettomuuden syy
Onnettomuuden syyksi todettiin lentäjän virhe. Öljynpainevaroituksen johdosta kapteeni oli jostakin syystä nollannut tehot oikeanpuoleisesta moottorista. Tämän seurauksena koneen kallistuskulma kasvoi, vauhti ja nousunopeus hidastuivat ja öljynpaine pieneni. Onnettomuuden tekijöiksi mainittiin myös vähäinen ymmärrys koneen öljyjärjestelmästä.[12][13]
Lähteet
Final ReportNetherlands Aviation Safety Board. lokakuu 1995. (englanniksi)