Jättimerisipuli eli merisipuli (Urginea maritima, syn. Drimia maritima, Scilla maritima) on parsakasvien (Asparagaceae) heimoon ja Urginea-sukuun kuuluva sipulikasvi.[3] Kasvia tavataan Välimeren alueella.[3]
Merisipuli on lääkekasvi, jota tiedetään käytetyn jo 1 000 vuotta eaa.[5] Kasvia ovat käyttäneet esimerkiksi roomalaiset, sillä merisipuli aiheuttaa oksentelua ja poistaa turvotusta.[5] Myös Johan Bergmanin kirjoituksessa ”Neuwo – kuinga tawalliset kulku- ja tarttuwaiset taudit – taitawat estetyxi ja paratuxi tulla” vuodelta 1775 kerrotaan merisipulia käytetyn vesipöhön eli turvotuksen hoitoon.[6]
Merisipulissa on varsinkin sydämen toimintaan vaikuttavia aineita, tarkemmin sydänaktiivisia glykosideja kuten proskillaridiinia. Esimerkiksi Suomessakin on myyty lääkettä, joka sisälsi merisipulista saatavaa skillaridiiniglykosidia.[3] Se vaikuttaa sydänlihanksen supistumiseen, joten se vähentää sydämen vajaatoimintaa ja siten turvotuksia. Aine on kuitenkin varsin toksista ja saattaa väärin annosteltuna aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.[7]
Lähteet
↑Lansdown, R.V.: Urginea maritimaIUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2019. (englanniksi)
