Talven vanhemmat olivat metallityömies Mikko Talvio ja Elina Salomaa ja puoliso Vava Sofia Lehtonen. Hänellä oli kaksi lasta avioliitostaan sekä poika Leena Brusiinin kanssa.[1] Hän tuli ylioppilaaksi 1942 ja toimi lehti- ja kirjastoalalalla. 1945 hänestä tuli Yhtyneet Kuvalehdet Oy:nLasten Maailma -lehden toimittaja,[2] ja sittemmin hän työskenteli Uusi Maailma -lehden päätoimittajana 1963–1979.
Kirjallinen tuotanto
Esikoisteoksensa Tällaistako on siis nuoruus? (1944) Talvi julkaisi 24-vuotiaana. Nuoruudenteokset käsittelivät sotaa ja sodasta paluuta. Myöhemmin hän kiinnostui gastronomiasta ja matkailusta, mutta teki lisäksi tilausteoksia. Hän osallistui myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Talvi laati myös elokuvakäsikirjoituksia niin Roland af Hällströmille (Ylijäämänainen, 1951 ja Poika eli kesäänsä, 1955) Teuvo Tuliolle (Hornankoski, 1949) kuin Ville Salmisellekin (Evakko, 1956).
Teokset
Tällaistako on siis nuoruus?, romaani, 1944
Sammumaton intohimo, 1946
Tällaista oli palata..., romaani sota-avioliitosta, 1946
Elämä alkaa hymystä, nimellä Hans Kristian, 1946[2]
Tuletko mukaani Britta?, nimellä Hans Kristian, 1946[2]
Kahvipannun tarina ja muita satuja, 1947
Kivikasvoinen Jumala, romaani, 1947
Nuorten kirja 1, 1947
Aviorikos, romaani, 1949
Rakkaus ja armo, romaani, 1950
Kesakko-Timo, seikkailukertomus, 1951
Huomiseen asti, avioliittoromaani nykyvuosilta, 1952
Vesikansa, Jyrki: ”Talvi, Jussi (1920–2007)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 612–613. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5Teoksen verkkoversio.
↑ abcPekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Jussi Talvi”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 623–627. Porvoo: WSOY, 1947.