Samuli Johannes (Samuel Jussi) Snellman (28. kesäkuuta 1879 Oulu – 25. huhtikuuta 1969) oli suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli Suomen Kansallisteatterissa 1901–1947. Hän oli naimisissa Ruth Snellmanin kanssa vuodesta 1916 alkaen, ja heillä oli kaksi lasta: Erkki Virkkunen (1917–2013[1]) ja Laura Enckell (s. 1919).
Jussi Snellman esiintyi ensimmäisissä Suomessa tehdyissä näytelmäelokuvissa. Hänellä oli myös Buddhismin ystävät – Buddhismens vänner -yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana merkittävä osuus buddhalaisuuden leviämisessä Suomeen[2].
Snellman on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin Kansallisteatterin näyttelijöiden yhteishautaan.[3][4]
Elokuvia
Teokset
- Miten meidän käy kuolemassa?. Teosofinen seura, 1945.
- Muutamia ajatuksia ihmissielun kehityksestä jälleenruumiillistumain kautta. 1928.
- Ristimiekka. WSOY, 1929.
Käännökset
- Aasian valo: runoelma Gautama Buddhan elämästä ja opista. WSOY 1951.
- Elämän kysymyksiä. Teosofinen seura 1961.
- Karma ja jälleensyntyminen. Buddhismin ystävät, 1948.
- Mestari Gert eli lörpöttelevä parturi: huvinäytelmä 1 näytöksessä. U.W. Telen, 1903.
- Mitä on Buddismi: eräs länsimainen vastaus. Tammi, 1947.
- Salainen oppi, Toinen osa, toinen kirja, neljäs nide: Maailman uskontojen esihistoriallinen symbolismi. Teosofinen seura, 1940.
- Sydämen oppi: otteita intialaisista kirjeistä. Teosofinen kirjakauppa, 1912.
- Teosofia. Teosofinen seura, 1953.
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
Kansainväliset | |
---|
Kansalliset | |
---|
Taiteenala | |
---|
Henkilöt | |
---|