Julma on rakkaus: Seksi-kauhuantologia on Markku Sadelehdon toimittama ja Jalavan vuonna 1992 julkaisema novelliantologia, joka sisältää kymmenen seksiaiheista kauhutarinaa. Esipuheen mukaan ”kaikissa tarinoissa käsitellään normaalia heteroseksuaalisuutta”. Sadelehto myös mainitsee jättäneensä tietoisesti pois AIDS-aiheiset novellit.[1] Sadelehdon antologioille poikkeuksellisesti mukana on kaksi tarinaa samalta kirjoittajalta, nimittäin Ray Gartonilta. Suomennokset ovat Sari Kallioisen ja Anita Puumalaisen käsialaa.
Esipuheessa Sadelehto omistaa kirjan ”kuolleen rakkaani muistolle”.[1] Vuonna 1995 Sadelehto kertoi antologian olevan omaelämäkerrallinen ja kaikista toimitustöistään henkilökohtaisin. Kirja on ”omistettu kuolleelle ihmiselle, joka teki itsemurhan alle 30-vuotiaana. Se on eräs elämäni pimeitä murhenäytelmiä, vaikkei minulla ollut tapahtuneeseen henkilökohtaista osuutta.” Temaattisesti Sadelehto jatkoi Outoja tarinoita 2:n aiheiden parissa, mutta onnistuneemmin. Kolmas rakkautta ja modernia kauhua yhdistellyt antologia Suuri hiljaisuus ilmestyi 1995. Sadelehdon mukaan Julma on rakkaus ja Suuri hiljaisuus ovat aikuiselle yleisölle suunnattua ”rankkaa tekstiä”, jonka ”problematiikka ylittää murrosikäisen ongelmien tason”.[2]
Teoksen vastaanotto olikin varsin ristiriitainen. Painosmäärä oli 3 000, josta osa jouduttiin myymään alennuksella.[2]
Sisältö
- Ray Garton: Rangaistuksia (Punishments, 1989)
- Richard Laymon: Kylpyamme (The Tub, 1991)
- Ian McEwan: Pornografiaa (Pornography, 1978)
- John Shirley: Helminukke (Pearldoll, 1991)
- Ramsey Campbell: Lilithin kauppa (Lilith’s, 1976)
- Ray Garton: Jotain tuhmaa (Something Kinky, 1990)
- Robert R. McCammon: Peli (The Thang, 1989)
- Joe R. Lansdale: Pojat ovat poikia (Boys Will Be Boys, 1985)
- Chet Williamson: ”Sinulla on niin kaunis ja pehmeä iho”, mies sanoi (”Yore Skin’s Jes’s Soft ’n Purty...” He Said, 1989)
- George R. R. Martin: Lihatiskien mies (Meathouse Man, 1976)
Arviot
Julma on rakkaus on Sadelehdon kiistanalaisin toimitustyö. Sadelehdon mukaan monet ”melko nuoret” lukijat pitivät hänen modernia kauhua edustaneista ”rakkauskirjoistaan” ja kehuivat niitä jopa hänen tuotantonsa parhaiksi. Vanhemmat lukijat puolestaan olivat sitä mieltä, ettei kirjoja olisi pitänyt edes julkaista.[2]
Kulttuuritoimitus.fi-sivustolla julkaistu artikkeli nostaa Julma on rakkauden novelleista esiin George R. R. Martinin ”Lihatiskien miehen”, joka ”moninkertaisti seksuaalisen väkivallan määrän fantasiassa”.[3]
Lähteet
