Juhana oli Saksin vaaliruhtinas Ernstin neljäs poika. Isänsä kuoltua vuonna 1486 hän toimi vanhemman veljensä Fredrikin kanssahallitsijana ja peri vaaliruhtinaan arvon, kun Fredrik kuoli vuonna 1525 lapsettomana. Juhana oli jo tätä ennen omaksunut luterilaisuuden ja ryhtyi nopeasti kokoamaan Saksan luterilaisten ruhtinaiden liittoa, joka kykenisi vastustamaan katolisen kirkon ja keisari Kaarle V:n vastatoimia. Ensi töikseen hän muodosti Hessenin maakreivi Filip Jalomielisen kanssa niin sanotun Gothan liiton ja vuonna 1526 he muodostivat yhdessä muiden Pohjois-Saksan ruhtinaiden kanssa Torgaun liiton.[1][2] Juhana antoi myös Lutherin suunnitella valtakuntaansa uuden kirkkojärjestyksen.[2]
Juhana esiintyi luterilaisten ruhtinaiden johtajana vuoden 1526 Speyerin valtiopäivillä ja onnistui taivuttelemaan keisarin eräisiin myönnytyksiin. Kun kyseiset myönnytykset peruutettiin vuoden 1529 toisilla Speyerin valtiopäivillä, Juhana oli yksi protestikirjeen allekirjoittajista ja siten yksi ”ensimmäisistä protestanteista”. Hän allekirjoitti myös vuoden 1530 Augsburgin tunnustuksen ja oli vuonna 1531 yhdessä Filip Jalomielisen kanssa Schmalkaldenin liiton pääperustaja. Hieman ennen kuolemaansa Juhana hyväksyi vuoden 1532 Nürnbergin valtiopäivillä uskonrauhan keisarin kanssa.[1][2]
Juhana Horjumattoman ensimmäinen puoliso oli Mecklenburgin Sofia, joka kuoli vuonna 1503 kolmen vuoden avioliiton jälkeen. Heidän ainoa lapsensa Juhana Fredrik seurasi isäänsä valtaistuimelle.[3][2] Juhanan toinen puoliso oli Anhaltin Margareeta.[3]
Lähteet
↑ abcJohn(englanniksi)Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 26.9.2017.
