King aloitti jalkapallon harrastamisen 6-vuotiaana Romsåsissa, josta hän 14-vuotiaana siirtyi Vålerengaan. Manchester Unitedin kykyjenetsijät löysivät Kingin hänen osallistuttuaan norjalaisen entisen ManU-pelaajan Ole Gunnar Solskjærin pitämään jalkapallokouluun. King siirtyi Unitediin tammikuussa 2008. Hän teki ensiesiintymisensä virallisissa miesten otteluissa 23. syyskuuta 2009 tultuaan vaihdosta kentälle Englannin liigacupin kolmannen kierroksen ottelussa Wolverhampton Wanderersia vastaan[1]. Syksyllä 2010 King pelasi lainasopimuksella Prestonissa kahdeksan Englannin mestaruussarjan ja kaksi liigacupin ottelua[1]. Hän pelasi lainalla myös saksalaisseura Borussia Mönchengladbachissa, Hull Cityssä ja Blackburn Roversissa, jonka omistukseen hän siirtyi tammikuussa 2013[1]. Manchester Unitedissa hän ei pelannut yhtään miesten liigaottelua[1].
King pelasi Blackburnissa 2,5 kauden aikana 62 mestaruussarjan ottelua ja teki niissä viisi maalia. Kesällä 2015 hän siirtyi Valioliigassa pelaavaan Bournemouthiin. Viiden kauden aikana hän pelasi Valioliigassa 161 ottelua ja teki niissä 48 maalia. Vuonna 2020 Bournemouth putosi mestaruussarjaan ja kesken kauden helmikuussa 2021 King palasi pääsarjatasolle siirtyessään Evertoniin. Kauden 2021–2022 hän pelasi Valioliigaa Watfordissa.[1]
King on pelannut Norjan eri juniorimaajoukkueissa yhteensä 19 maaottelua ja tehnyt niissä seitsemän maalia. Ensimmäisen ottelunsa Norjan A-maajoukkueessa hän pelasi syyskuussa 2012 MM-karsintaottelussa Islantia vastaan. Hän on heinäkuun 2022 loppuun mennessä pelannut 62 maaottelua ja tehnyt niissä 20 maalia, joista seitsemän MM-karsintaotteluissa ja seitsemän EM-karsintaotteluissa. Maaliskuussa 2022 hän teki hattutempun ystävyysottelussa Armeniaa vastaan.[1]
Kingin isä on kotoisin Gambiasta ja äiti Norjasta.