Holeček suoritti opintonsa Písekissä, České Budějovicessa ja Táborissa. Táborissa hän ystävystyi useiden eteläslaavien kanssa ja kiinnostui heidän kansanperinteestään ja yleisesti kirjallisuudesta, taiteesta ja historiasta. Opintojen päätyttyä Holeček työskenteli Zagrebissa, ja vuonna 1875 hänestä tuli Prahassa ilmestyneen Národní listy -lehden Balkanin kirjeenvaihtaja. Slavofiilina tunnettu Holeček vieraili 1887 Venäjällä, ja vuonna 1889 hän teki matkan Anatolian halki, jolloin hän kävi myös Istanbulissa.lähde?
Holeček opiskeli suomen kieltä Prahan kirjastossa amanuensseina toimineiden Leopold Geitlerin ja Bohuslav Čermákin avustuksella. Opiskelussa he käyttivät Leipzigin antikvariaateista hankittuja suomalais-saksalaisia sanakirjoja ja Johan Strahlmannin vuonna 1818 ilmestynyttä saksankielistä suomen kielioppia Finnische Sprachlehre für Finnen und Nicht-Finnen, koska Prahan ja Skandinavian kirjakauppojen välillä ei tähän aikaan ollut vielä yhteyksiä. Holečekin Kalevala-käännös ilmestyi pääosin hänen omalla kustannuksellaan vuosina 1894–1895. Käännöksestä julkaistiin toinen painos Prahassa 1953. Uusi painos on julkaistu vuonna 1999.lähde?
Holeček oli kotoisin Etelä-Böömistä. Julkaistuaan 1884 Aino-runojen käännöksen hän siirsi oivallisella tavalla tšekin kielelle koko Kalevalan (Kalevala, národní epos Finu, 1893–1895) sekä Kantelettaren 1904–1905. Holeček on toiminut sanomalehtimiehenä ja kirjoittanut paitsi esityksiä Bosnian, Hertsegovinan ja Montenegron oloista, myös teoksen ’Venäjä ja Länsi’.[1]
Julkaisut
Velkoborský, Jan Petr: Kalevala: národní epos Finu, Kalevala: národní epos Finu. Epilogue. Praha: Ivo Železný, 1999. ISBN 80-237-3585-3(tšekiksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Josef Holeček (writer) – josta lähteetön alkuosa