Vuonna 1846[1] von Essen palasi Ruotsista takaisin Suomeen ja asettui Varsinais-Suomeen, Kaarinan Rauhanlinnan tilalle. Von Essen oli saanut lehtimiehen koulutuksen ja kirjoitti näytelmiä, novelleja, kaunokirjallisuutta sekä jatkokertomuksia. Hän kävi myös polemiikkia esimerkiksi J. V. Snellmanin kanssa ja viljeli maata.[2]
Von Essen puolusti liberaaleja ajatuksia ja painovapautta.[2] Hänestä tuli sittemmin ruotsinkielisen Åbo Underrättelser -sanomalehden päätoimittaja[2] ja vuonna 1866 Kuopion läänin vt. kuvernööri. Vakinainen kuvernööri hänestä tuli vuonna 1868. Aatelissäädyssä von Essen oli edustaja valtiopäivillä 1863–1864 ja 1872. Hän oli myös Tammikuun valiokunnan jäsen vuonna 1862.[1]
Teokset
Konturteckningar 1. häftet : Mordnatten i Kauhajoki : sann berättelse från sista finska kriget, af -S.-N. Stockholm 1844
Konturteckningar 2. häftet : Ett tidens barn : en charasteristik, af -S.-N. 1845
Skärgårdsflickan : komedi i två akter med kupletter på finska folkmelodier, musiken af M. Zeller. Samt: Det farliga skrinet. Sann berättelse från sista finska kriget. J. W. Lillja (Aura), Åbo 1847
Herman Wimpel : operett af J. A. von Essen och N. H. Pinello, musik Oskar Byström. Näytelmä, esitetty 1875
Murhayö Kauhajoella 1808. (Ruots. alkuteos: Mordnatten i Kauhajoki, suom. Sironen, Kirsti ja Kauhajoki-Seuran työryhmä) Kauhajoki: Kauhajoki-Seura ry, 2008. ISBN 978-952-92-3957-3
