Jean-Jacques Sempé (17. elokuuta 1932 Pessac – 11. elokuuta 2022[1][2]) oli ranskalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja.
Jean-Jacques Sempé syntyi Bordeaux’n esikaupunkialueella Pessacissa. Hänen vanhempansa olivat Ulysse Sempé ja Juliette Marsan. Nuorena Sempén opinnot sujuivat huonosti, ja kurinpidollisista syistä hänet erotettiin koulusta. Hän teki tämän jälkeen monia erilaisia töitä ja liittyi 17-vuotiaana vapaaehtoisena Ranskan armeijaan. Hänet hyväksyttiin riveihin, koska hän oli valehdellut ikänsä. Kun Sempén ikä paljastui, hänet vapautettiin palveluksesta.[1]
Sempé piti jo nuorena piirtelystä, ja armeijassakin hän joutui useasti vaikeuksiaan jäätyään kiinni vahtivuoron aikana piirtelystä. Hän myi ensimmäiset piirroksensa Sud Ouest -lehdelle 1951. Sempé muutti armeijan jälkeen Pariisiin, missä hän sai mahdollisuuden luoda belgialaiselle Moustique-lehdelle The New Yorker -tyylisiä kuvituksia. Sen jälkeen Sempén piiroksia julkaistiin muun muassa humoristisessa Le Rire -viikkolehdessä ja julkkiksia seuraavassa Noir et Blanc -lehdessä.[3]
Sempén Moustiquelle piirtämissä kuvissa esiintyi muun muassa Nicolas-niminen poika. Sempéltä pyydettiin poikaan keskittyvää sarjakuvaa, jolloin hän kääntyi toisen World Pressellä vaikuttaneen taiteilijan René Goscinnyn puoleen. He loivat sarjakuvahahmon Nikke, jonka ensiesiintyminen kesti 28 numeroa syyskuulta 1955 toukokuulle 1956. Sud Ouest tilasi Nikke-sarjan vuonna 1959. Sempé ja Goscinny loivatkin Niken tämän jälkeen uuteen muotoon kuvitettuna jatkosarjana, jota julkaistiin samalla myös Goscinnyn perustamassa Pilote-lehdessä. Nikestä tuli saman tien suosittu. Goscinny kirjoitti hahmon tekemään pariisilaisen pojan jokapäiväisiä hahmoja elämästä, kun taas Sempé loi hahmon ympärille runollisia kuvituksia.[3]
Éditions Denoël julkaisi vuosina 1960–1964 viisi Nikke-kirjaa. Ylijääneestä materiaalista julkaistiin 2000-luvulla Niken uusia seikkailuja, joiden tekoa Sempé oli valvomassa. Kolmannessa uudessa seikkailussa oli myös Sempén uusia kuvituksia.[3]
Sempé sai 1950- ja 1960-luvuilla toimeksiantoja useilta lehdiltä, ja hänen töitään oli lehdissä ympäri maailmaa. The New Yorker -lehteen hän piirsi kansikuvia yli 40 vuoden ajan vuodesta 1978 lähtien. Sempé kuvitti myös julisteita, mainoksia, postikortteja, tarroja ja kirjoja. Hänen kuvittamiaan kirjoja ovat muun muassa William Makepeace Thackerayn The Book of Snobs, Graham Cleverleyn Managers and Magic, kaksi fyysikko Richard Garwinin teosta[3] sekä Patrick Modianon kertomus Catherine Certitude ja Patrick Süskindin kirja Die Geschichte von Herrn Sommer.
Suomennettuja teoksia
- Lapsia. ((Quelques enfants, 1983.) Suomentanut Noora Koskinen) Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2717-6
- Mediaihmisiä. ((Quelques médias, 1983.) Suomentanut Noora Koskinen) Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2414-2
- Muutamia lomapäiviä. ((Quelques jours de congé, 1984.) Suomentanut Jorma Penttinen) Helsinki: Like, 1994. ISBN 951-578-179-5
- Romantikkoja. ((Quelques romantiques, 1986.) Suomentanut Noora Koskinen) Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2544-0
- Syyllisyydentuntoisia. ((Quelques sentiments de culpabilité, 1991.) Suomentanut Noora Koskinen) Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2545-9
- Filosofeja. ((Quelques philosophes, 2002.) Suomentanut Noora Koskinen) Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2718-4
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
